KE 3/2013, s. 32: Suomessa on prosessi- ja pakkausosaamista!

Suomalaiset yritykset ovat olleet kiitettävän ennakkoluulottomia.

Yrityksen prosessien onnistuminen mitataan aina kuluttaja- ja asiakaspäässä. Ei ole olemassa toimintoa tai prosessia, joka itsellään tuottaa arvoa, vaan se arvo on aina kaupallisessa onnistumisessa. Vaikka kauppa ja kuluttajat edelleenkin kytketään pääasiassa tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä asiakkuuksien hallintaan, tosiasiassa kaikki toiminnot mukaan lukien tuotanto, pakkaaminen ja logistiikka tähtäävät yrityksen kaupallisen menestyksen takaamiseen.

Kehitys on onneksi kulkenut siihen suuntaa, että asioita ei kehitetä pelkästään palasina, vaan ymmärretään, että oikea onnistuminen vaatii koko putken hallintaa ja samanaikaista kehittämistä.

Hyvä esimerkki on kuluttajapakattu liha

Yksi hieno esimerkki suomalaisesta ennakkoluulottomuudesta oli kuluttajapakatun lihan lanseeraaminen vähittäiskauppamarkkinaan 1990-luvulla. Tämän lanseerauksen teki edustamani yritys, joka oli investoinut uusiin tiloihin, uuteen teknologiaan, tuotekehitykseen, uusiin pakkauksiin ja tuotelogistiikkaan. Kyse ei siis ollut pelkästään uuden pakkauksen löytämisestä, vaan koko prosessin rakentamisesta turvalliseksi ja tuotteiden kehittämisestä kuluttajalle helppokäyttöiseksi.

Onnistuminen edellytti myös kaupan mukaan tuloa projektin kehittämiseen. Jauhelihaa voitiin toimittaa vain kauppoihin, joiden tiskit olivat riittävän kylmät.
Olin itse tuohon aikaan erään kilpailevan yrityksen palveluksessa ja kauhumme oli suuri, kun emme pystyneet vastaamaan tähän innovaatioon nimenomaan sen vuoksi, että satsaus oli suuri ja se vaati koko prosessin kehittämistä alusta loppuun asti.

Vaikka monet uutuudet tuohon aikaan tulivat USA:sta päin Suomeen, totesin 1990-luvun puolivälissä vierailullani rapakon takana, että kuluttajapakattu liha oli hyvinkin lapsen kengissä siellä. Tässä asiassa Eurooppa oli edelläkävijä ja kuluttajapakatut sika-, nauta- ja siipikarjatuotteet ovatkin kasvaneet merkittäväksi tuoteryhmäksi vähittäiskaupassa.

Ketjun yhteistyö toimii hyvin

Myös lainsäädäntö omalta osaltaan vaatii yrityksiä kehittämään prosessejaan. Yksi merkittävimpiä viimeaikaisia lainsäädännön muutoksia liha-alalla on ollut siipikarjan tuoredirektiivi tai markkinastandardi, niin kuin me sitä kutsumme. Se edellyttää, että kaikki tuoreena myytävät siipikarjatuotteet on valmistettava tuoreesta lihasta.

Suurin haaste tästä tulee ohjaukselle ja logistiikalle laajasti ajateltuna. Tuoreet siipikarjatuotteet ovat tilausohjautuvassa tuotannossa, mikä tarkoittaa sitä, että kaupan tilaus tulee tänään sisään ja se myös valmistetaan tuotannossa tänään. Liha tulee pakkaamoon leikkaamosta ja edelleen suoraan teurastamosta. Alkutuotannon ohjaus on suunnitellut, miltä tiloilta (kasvattamoilta) ja minkä ikäisinä linnut haetaan. Kasvattamoihin untuvikot tulevat hautomolta, jonka haudonta perustuu teurasmääriin eli kasvatusmääriin.

Hautomolle munat tulevat munittamoista, jotka on rytmitetty tuottamaan oikea määrä munia. Munia tuottavat emot kasvatetaan ensin nuorikkokasvattamoissa ennen siirtoa munittamoihin. Nuorikot saapuvat Suomen Broilerilta, joka tuottaa nuorikot ns. isovanhempaispolvista.

Ketju on erittäin pitkä ja haastava hallita. Siitä huolimatta Atrian toimitusvarmuus tilausohjautuvassa tuoretuotannossa on lähellä sata prosenttia. Ainoastaan huippusesonkeina (vappu, juhannus) emme pysty vastaamaan kuluttajakysyntään aivan täysin. Koko prosessin onnistuminen perustuu ketjun yhteistyöhön ennustamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Haastetta ei myöskään ole vähentänyt se, että siipikarjan kulutus Suomessa on kasvanut lujaa vauhtia. Uskallan sanoa, että meillä Suomessa on maailman huippuluokkaa olevat henkilöt toteuttamassa ja kehittämässä koko ketjun ohjausta ja tuoretuotelogistiikkaa kaupasta aina alkutuotantoon asti.

Tuoretuotteiden logistiikka hallinnassa

Suomen markkina on ollut poikkeuksellinen verrattuna pääosaan muuta Eurooppaa. Meillä valmisruualla on pitkät perinteet ja tuotanto on perustunut tuoretuotteiden hyvään logistiikan hallintaan. Tuotannolliset prosessit ja pakkausratkaisut ovat rakennettu tuotteiden vaatimusten mukaisesti.

Tämä vaatii sekä tuotantomenetelmien osalta että tuoteturvallisuuden takaamiseksi erittäin korkeaa osaamista koko henkilökunnalta. Pitää tuntea kuumennusmenetelmien vaikutus tuotteen ravitsemukselliseen arvoon, raaka-aineiden ja lisäaineiden merkitys tuotetta rakennettaessa, pakkausmenetelmien (esim. suojakaasun koostumuksen) vaikutus tuotteen säilyvyyteen sekä oikean prosessin valinta tuoteturvallisuusriskien hallintaan.

Teollisuus on myös panostanut voimakkaasti nopeaan ja luotettavaan logistiikkaketjuun. Logistiikkakeskukseen tuotteet siirtyvät pakkauslinjoilta automaattisesti kuljettimia pitkin. Korkeavarastosta tuotteet lähtevät asiakkaille lähes käsin koskematta. Logistiikkakeskus mahdollistaa myös asiakaskohtaisen keräilyn. Logistiikan tehokkuus perustuu korkeaan automaatioon ja huipputeknologiaan.

Läpinäkyvyys arkipäivää

Viimeaikainen kuluttajatrendi on läpinäkyvyyden lisääminen koko tuotantoketjussa. Kuluttaja on kiinnostunut tietämään enemmän tuotteen valmistukseen liittyvistä asioista. Olemme vastanneet tähän kysyntään lanseeraamalla Perhetilan Broilerin. Ja jälleen kyse ei ole pelkästään tuoteominaisuudesta, vaan koko tuotantoketjun avaamisesta kuluttajalle. Tämä on vaatinut tuottajiltamme osallistumista prosessin kehittämiseen. Kuluttajille kerrotaan tilatasolla, kuinka kasvatus tapahtuu.

Myös tuotantoprosessia on muutettu niin, että saamme tilatiedon kulkemaan tuotannon aikana ja pakkaamisessa mukana. Näin jokainen broilerin fileetuotteita ostava näkee suoraan pakkauksesta, miltä tilalta kyseisen pakkauksen sisältämä liha on peräisin.

Tutkimusyhteistyötä yli rajojen

Samanlaisia esimerkkejä löytyy myös muilta elintarviketeollisuuden aloilta. Suomalainen osaaminen on korkeaa tasoa. Osa innovaatiosta on haettu maailmalta ja osa on ihan omaa suomalaista alkuperää.

Vähäinen merkitykseltään ei ole myöskään ollut teollisuuden ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten välinen yhteistyö uusien tuotteiden, teknologioiden ja prosessien kehittämisessä. Elintarvikesektorilla on vain muutamia yrityksiä, joilla on vahva osaaminen ja resurssit omissa tutkimusyksiköissä. Tämä näkyy hyvin kuluttajalle asti näiden yritysten tutkimuksellisten tuoteinnovaatioiden kehittämisessä ja tuotteiden lanseerauksissa.

Valtaosa elintarviketeollisuudesta keskittyy itse tuotekehitykseen ja ostaa tutkimuspalvelut yrityksen ulkopuolelta. Suomessa on jo vuosia toiminut teollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta. Yritykselle voi olla perusteltua olla mukana ns. yhteistutkimushankkeissa, joissa sen rooli on seurata tutkimusaiheen tilannetta ja saada tietoa asiasta.

Kuitenkin yhä useammin yritykset haluavat vastauksia omissa projekteissaan syntyneisiin kysymyksiin ja soveltaa hankkeen tuloksia kaupallisiin tarkoituksiin. ”Nice to know” -tieto ei enää riitä, vaan tutkimuksen hyötynäkökohdat painottuvat päätöksissä siitä, mihin hankkeisiin lähdetään mukaan. Onneksi keskusteluyhteys teollisuuden ja tutkimuslaitosten välillä on hyvä. Tätä yhteyttä kannattaa vaalia ja yhteistyötä kehittää suomalaisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kilpailukyvyn takaamiseksi!

Parannettavaakin on

Kaikki ei aina ole tietenkään ollut ruusuilla tanssimista. Monet tutkimuslaitosten kehittämät teknologiat, kuten korkeapaineteknologia, IR-paisto tai älypakkaukset, ovat osoittautuneet vaikeiksi käyttää teollisuudessa. Ongelmana on ollut usein menetelmän prosessia hidastava vaikutus, liian suuret laitteistot, käsityövaltaisuus tai korkeat kustannukset. Monesti saatava hyöty ei ole ollut riittävän suuri verrattuna esimerkiksi kustannuksiin.

Myöskään terveysvaikutteiset elintarvikkeet eivät ole olleet myyntimenestyksiä kaikilla elintarvikealan sektoreilla. Mielestäni pääsyy epäonnistumisiin on ollut se, että innovaatiot toteutettiin teknologia edellä ja kuluttajan ääni unohtui.

Onneksi olemme myöhemmin oppineet, että kuluttaja vierastaa tuotteeseen lisättäviä ainesosia, jos ne eivät kuulu elintarvikkeeseen luonnostaan. Siitäkin huolimatta, että lisäyksellä tavoitellaan terveysvaikutteisuutta eli kuluttajan kannalta positiivista asiaa. Tästä syystä esimerkiksi Benecol-makkarat eivät koskaan saavuttaneet kaupallista menestystä.

Vain tuotteiden kaupallisella menestyksellä on merkitystä. Tuotteiden tulee löytää tiensä kaupan hyllyihin ja sieltä edelleen kuluttajien koteihin. Kuluttajaa emme milloinkaan voi unohtaa.

Merja Leino
johtaja
Atria Suomi Oy
Siipikarjaliiketoiminta
Laatu, tuoteturvallisuus ja vastuullisuus
merja.leino(at)atria.fi