KE 3/2013, s. 24: Meijeri pystyyn ja kannattavaksi parissa vuodessa

Artic Milk Oy valmistaa erikoistuotteita paikallisesta maidosta Kiuruvedellä. Entisissä luomujuustola Lumolan tiloissa toimiva meijeri ylsi kannattavaksi lyhyessä ajassa.

Pitkän uran meijerialalla tehnyt Juha Lundström perusti Arctic Milk Oy:n keväällä 2010 yhdessä tuntiopettaja Riina Palmun ja keittiömestari Heikki Ahopellon kanssa. Nyt hän omistaa koko yrityksen ja on sen toimitusjohtaja, juustomestari ja tuotantovastaava.

Oman meijerin perustaminen ei ollut itsestään selvää edes pitkän linjan ammattilaiselle, jolla on monta rautaa tulessa. Juha Lundström asuu ja pitää hevostilaa Ypäjällä yhdessä toisen osakkaan kanssa. Hevostilan pito innosti hakemaan Mustialaan opiskelemaan hevostalousagrologiksi, mutta opetustyöt ja meijerin perustaminen ovat viivyttäneet valmistumista.

? Olen viimeistä talvea vaille valmis: Eräänä keväisenä päivänä Heikki Ahopelto soitti ja kysyi, tulisinko Ahlmanin ammattiopistolle opettamaan maito- ja lähiruoka-asioita. Ahlmanilla oli myös ns. maitokeittiö, jossa jalostettiin omaa maitoa juustoiksi. Huhtikuussa 2010 perustimme Riina Palmun ja Heikki Ahopellon kanssa Artic Milk Oy:n. Siitä se lähti meijerin perustaminen tyvestä puuhun, Juha Lundström kuvailee yrityksen perustamisvaiheita.

Keväällä 2011 oli aika päättää, lopetetaanko toiminta vai kasvetaanko. Tuolloin Artic Milkin juustoeriä oli jo valmistettu Lumolan entisissä tiloissa Kiuruvedellä. Elokuun viimeisellä viikolla tilat siivottiin, pakkauskoneet uusittiin ja tehtiin joitakin korjaustöitä, muun muassa vaihdettiin uudet letkut. Samanaikaisesti A & A Niemitalo lopetti juustonvalmistuksen Pudasjärvellä ja siirsi tuotannon Kiuruvedelle.

? Olin kuukauden yksin töissä. Kun leipäjuuston teko alkoi, palkkasin elintarvikeinsinööri Juha Harjun. Minä hoidin valmistuksen ja hän paiston, pakkaamisen, lähettämön ja tietotekniikan, Juha Lundström kertoo tuotannon alkuajoista.

Nyt meijerissä työskentelee kahdeksan ihmistä vakituisesti. Kesäisin ja sesonkiaikoina käytetään myös kausityövoimaa.

? Sopivan henkilönkunnan löytäminen oli melko vaikeaa ja kouluttaminen kovaa hommaa. Nyt kaikki Artic Milkin työntekijät tekevät kaikkia tehtäviä, minkä lisäksi jokaisella on omat erikoistyönsä. Juustojen myyntiä hoitavat provisiopalkkaiset myyntiedustajat.

Tavoite kasvattaa liikevaihtoa vuosittain

Meijeri käytti viime vuonna juustonvalmistukseen 720 000 litraa maitoa. Leipäjuuston osuus tuotannosta oli vuonna 2012 noin 80 prosenttia, mutta kuluvan vuoden alusta alkaen sen osuus on pudonnut 65 prosenttiin.

Viime vuosi oli myös taloudellisesti tärkeä, sillä tilikausi ylsi plussalle. Vuonna 2011 liikevaihto oli 98 000 euroa, viime vuonna jo 851 000 euroa. Kuluvan vuoden tavoite on 1,2?1,5 miljoonaa euroa.

? Tavoite on kasvattaa liikevaihtoa vuosittain noin 3 miljoonaan saakka, Juha Lundström sanoo jämäkästi.

Yrityksen rahoittajana on ollut Ypäjän osuuspankki, ja se on saanut Finveran käyttöpääomalainaa. Ely-keskus on myöntänyt laiteinvestointiavustuksia, mutta ne tuloutuvat takautuvasti vasta seuraavalle tilikaudelle.

Artic Milkin vähittäiskauppatuotteita myydään muun muassa pääkaupunkiseudun, Pohjois-Savon ja Turun ruokakaupoissa, mutta horeca-tuotteiden osuus on vielä pieni. Viime vuonna sopimusvalmistuksen osuus oli puolet tuotannosta, mutta jatkossa se vähenee, ja omat tuotemerkit vahvistuvat.

? Keskitymme vain kotimaiseen tuotantoon. Teemme hyviä, suomalaisia meijerituotteita suomalaisesta maidosta. Juhannusjuusto eli punainen hera oli iso sesonkituote viime vuonna. Arvostan vanhoja reseptejä ja tekotapoja. Emme jäljittele ison juustolan prosesseja, Lundström kuvaa yrityksen toimintatapaa.
Yksi hyvä valtti on Kosher-tuotteiden valmistaminen. Kosher-tuotannossa on nyt kypsytettyjä erikoisjuustoja, leipäjuustoa ja munajuustoa.

? Meillä on Kosher-merkki tietyille tuotteille, joissa käytetään vain kasvipohjaisia juoksutteita, Juha Lundström tarkentaa.

Kuljetusten järjestyminen Itellan Termo-kylmäkuljetuksina on ollut ratkaiseva tekijä saada tuotteet nopeasti asiakkaille ympäri maata.

? Jos tuotantomäärät kasvavat, meijeriin on pakko rakentaa uusi lähettämö, kylmämateriaalivarasto ja keräilyalueet vuoden, kahden päästä. Lähetyksiä on jo nyt melkoisesti. Esimerkiksi maaliskuussa oli omia lähetyksiä noin 200 ja saman verran Niemitalon juustolan lähetyksiä, Lundström laskee.

Suurimmat ongelmat ja onnistumiset

Juha Lundström muistuttaa, että kun kasvu on nopeaa, käyttöpääoman tarve kasvuun nähden on yksi haaste. Muita ovat rekrytointi ja henkilöstön koulutus, taloushallinnon täsmällisyys ja nopeus, logistiikkakysymyksen ratkaisu sekä maitoraaka-aineen saatavuuden turvaaminen.

? Suurin onnistuminen on, että saatiin tilikausi 2012 plussalle. Tämä on hyvä saavutus, kun on lähdetty tyhjästä alkuun. Plussaa ovat hyvät, hygieeniset tilat, itse koulutettu henkilökunta ja nuori, osaava elintarvikeinsinööri apuna, hän kiittää.
Jos joku haluaa perustaa uuden elintarviketehtaan Suomeen, Juha Lundström kehottaa häntä miettimään ensin kaksi, kolme kertaa.

? Koulutus on oltava ja kontakteja elintarvikealan osaajiin. Keskustele ensin valvontaviranomaisen kanssa ja pyri löytämään uudehkot, hyvän kulkuyhteyden päässä olevat tilat. Talouspuolella olisi hyvä olla neuvonantaja ja hyvä tilitoimisto. Vain laadukkailla, hyvillä sekä erilaisilla tuotteilla saa tilaa täysille markkinoille: hyvää ja halpaa ei voi tehdä samanaikaisesti. Valitse kuningasajatus, miksi teen tätä tuotetta ja miksi olemme juuri tässä osaajia, Lundström neuvoo.

Elintarviketehtaan perustamisen lähtökohtana ovat elintarvikelainsäädännön tuntemus ja osaava henkilökunta.

? Talousasiat ovat toinen kompakivi. Ely, Finnvera ja pankki, sieltä tulevat yhdet länget kaulaan. Myöskään raaka-aineen saatavuus ei ole itsestään selvää, koska Suomessa alkutuotannon tietyt komponentit ovat suuryritysten hallinnassa.

Pirjo Huhtakangas

****************************

Meijerioppia alakouluikäisenä asti

Juha Lundström opetteli meijeritöitä jo alakouluikäisenä poikana. Hän syntyi Nivalan Karvoskylässä, jossa isän äiti oli kylämeijerin isännöitsijänä. Kylämeijeri oli Juhan koulumatkan puolivälissä, joten hän meni koulusta suoraan meijerille isoäidin avuksi.

? Hoidin höyrykattilaa ja annostelin rikkihappoa ja amyylialkoholia jo alakouluikäisenä. Mummo sanoi, että laita pannu ja höyryt päälle ja meni ylös toimistoon, Lundström kertoo.

Yläasteikäisenä häntä kiinnosti eläinlääketieteellinen koulutus, mutta pitkä opiskeluaika epäilytti. Sen sijaan Juha Lundström lähti maamieskouluun karjatalouslinjalle ja kesäksi Nivalan osuusmeijeriin voiosastolle töihin. Vuonna 1985 hän aloitti opiskelut meijerikoulussa Hämeenlinnassa, josta hän valmistui meijeristiksi vuonna 1988. Kesän hän oli töissä Pudasjärvelle Kirsti Niemitalon Kotijuustola Kollajalla, jossa valmistettiin juhannusviikolla leipäjuustoa 100 000 maitolitrasta. Normaaliviikkoina maitomäärä oli 36 000?42 000 litraa.

Syksyllä 1988 Juha Lundström siirtyi Hämeenlinnan meijeriin työnjohtajaksi ja muutti 1990-luvun alussa Pohjolan Maitoon Ouluun kylmävaraston työnjohtajaksi ja sen jälkeen maidonpakkausosastolle pakkausmestariksi. Limingassa hän teki laktaattia laboratoriossa, jossa työskenteli myös nykyinen maitoteknologian professori Tapani Alatossava.

? Minun työtäni olivat puhdasviljelmät: opettelin fermentoinnin. Siellä opin paljon ja luin biotekniikkaa. Ylläpidin kannat ja hoidin viljelyt tilausten mukaan, Juha Lundström sanoo.

Limingasta hän meni Kalajoen kalatehtaan toimitusjohtajaksi talven ajaksi. Yrityksen talous oli jo tuolloin kuralla, joten hän lähti Hätälän Tampereen myyntikonttorin vetäjäksi.

Vaalan juustolassa Juha oli suunnittelemassa laajennusta ja automatisointia ja Kaustisten meijerissä aloittamassa maidon purkitusta ja leipäjuuston tekoa meijerin esimiehen ja juustomestarin tittelillä, käytännössä tuotantopäällikkönä. Kaustiselta Juha siirtyi Valiolle Turkuun, jossa hän työskenteli oman vuoronsa juustomestarina.

? Se oli iso harppaus pienestä meijeristä isoon ja prosessiautomaatioon. Turussa tehtiin vuorokaudessa 100 000 maitolitrasta raejuustoa. Työssä oli koko ajan muutoksia ja kehitystyötä. Turun meijeri oli hyvä työpaikka, Lundström kiittää.

Hän asui tuolloin Forssan seudulla, ja MTT:lle Jokioisiin haettiin tutkimusmestaria ternimaitoprojektiin. Työ MTT:llä jatkui liki kymmenen vuotta ja sisälsi paljon mielenkiintoisia tuotekehitystöitä.

Nykyisessä työssä Juha Lundströmiä rassaa vain Ypäjän kodin ja Kiuruveden työpaikan etäisyys, sillä välimatkaa on yli 400 kilometriä. Hän asuu viikot maanantaista torstaihin Kiuruvedellä, ja perjantai on hallintopäivä Forssassa tilitoimistolla.

? Ajan sunnuntaisin Kiuruvedelle ja aloitan työt maanantaiaamuna puoli kuuden aikaan. Yleensä torstaina ajan takaisin Ypäjälle, jossa olen myös kunnanhallituksen jäsen. Kunnallispolitiikka on niin eri maailma, että se vie ajatukset väkisinkin töistä pois. Toisekseen Ypäjä on kylä, jonka eteen kannattaa tehdä hieman politiikkaa.

*********************

Erikoistuotteita paikallisesta maidosta

Ypäjälle rekisteröity Artic Milk Oy toimii Kiuruvedellä entisissä luomujuustola Lumolan tiloissa. Meijerin toiminta perustuu paikalliseen raaka-aineeseen ja käsityönä tehtyihin erikoistuotteisiin: kaikki tuotteet valmistetaan paikallisten maatilojen maidosta, jonka toimittavat Valio ja Vuohitila Tähti.

Lähitilat käyttävät juustonvalmistuksessa syntyvän heran karjanrehuksi.
Juustonvalmistus aloitettiin vuokratuilla tuotantolinjoilla eri meijereissä. Syksyllä 2011 meijeritoiminta siirtyi Kiuruvedelle.

Nyt tiloissa tehdään hellävaraisella prosessoinnilla, vain pastöroimalla, ja vähillä lisäaineilla juustoja, jogurtteja ja rahkaa valtakunnalliseen jakeluun. Lisäaineet korvataan korkealla hygieniatasolla ja suojamikrobeilla. Sitruunahappoa ja kaliumsorbaattia käytetään joihinkin erikoistuotteisiin.

Tuotteet myydään pääosin vähittäiskauppaan ja kuljetetaan Itellan elintarvikekuljetuksina ympäri maata. Kun tuote lähtee meijeristä iltapäivällä kahdelta, se on asiakkaalla seuraavana aamuna.