KE 2/2018, teema, Muoviongelmia ratkotaan monella tasolla

Teksti: Pirjo Huhtakangas

Muoviongelmaa ratkotaan tällä hetkellä kiivaasti monella tasolla Suomessa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

Suomessa ympäristöministeriö on asettanut yhteistyöryhmän, joka miettii keinoja muovien aiheuttamien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tehtävänä on etsiä keinoja, joilla Suomi voi vähentää muovijätteen ja -roskan haittoja, tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä, vauhdittaa uusia kiertotalouden innovaatioita ja investointeja sekä vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Yhteistyöryhmä kuulee sidosryhmiä työskentelynsä aikana. Sen toimikausi on 1.4.–14.9.2018. Ryhmässä ovat mukana keskeiset ministeriöt, järjestöt ja tutkimuslaitokset. Sitä johtaa kansanedustaja Hanna Kosonen, joka on työskennellyt muun muassa puheenjohtajana Pohjoismaiden neuvoston ympäristövaliokunnassa.

Kierrätystavoitteet kiristyvät EU:ssa
Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2018 EU:n muovistrategian. Senkin tavoitteena on vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia ongelmia ja vauhdittaa kiertotalouden innovaatioita ja investointeja. Strategiassa ovat mukana muun muassa kertakäyttömuoveja ja kosmetiikan mikromuovia koskevat lainsäädäntöaloitteet.
EU:n jätedirektiivimuutosten myötä muun muassa muovipakkausten kierrätystavoitteet kiristyvät edelleen (50 % vuonna 2025, 55 % vuonna 2030). Tavoitteiden saavuttamiseksi muovipakkausten erilliskeräystä ja kierrätystä pitää tehostaa huomattavasti.
Alle 30 prosenttia EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. EU-maiden muovijätteestä 31 prosenttia on päätynyt kaatopaikoille ja 39 prosenttia poltettavaksi. Suurin osa EU:n muovijätteestä on peräisin pakkauksista.

Toimia Suomessa ja maailmalla
Suomessa ympäristöministeriö ja Kaupan liitto ovat tehneet sopimuksen muovisten kantokassien käytön vähentämisestä. Euroopan kemikaalivirasto ECHA selvittää mikromuovien rajoittamista kemikaaliasetuksen (ns. REACH-asetus) nojalla. EU:n komissio antanee loppukeväällä tai alkukesästä kertakäyttömuovien rajoittamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen.
YK:n kolmannessa ympäristökokouksessa joulukuussa 2017 annettiin meriroskaa ja mikromuoveja koskeva päätöslauselma ja päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan muoviroskaongelman ratkaisua maailmanlaajuisesti. Merien roskaantumisen vähentäminen on esillä myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa.
Itämeren rantavaltiot ja EU ovat sopineet Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) merien roskaantumista koskevasta ohjelmasta. Pohjoismaiden ministerineuvolla on useita muoviroskaan ja mikromuoveihin liittyviä projekteja ja yhteinen muoviohjelma (2017). Muoviongelma on ollut esillä myös Arktisessa neuvostossa ja sen alaisessa arktista merensuojelua edistävässä työryhmässä ja haitallisia aineita käsittelevässä työryhmässä.
Euroopan kemikaalivirasto valmistelee EU:n kemikaaliasetuksen mukaista ehdotusta mikromuovien rajoittamiseksi erilaisissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa, pesuaineissa ja maaleissa. Komissio selvittää, miten mikromuovipäästöjä voitaisiin vähentää tehokkaimmin muista, kosmetiikkaa huomattavasti merkittävämmistä mikromuovien lähteistä, kuten autonrenkaista ja tekstiilien pesusta.
EU:n ympäristömerkin kriteereissä poishuuhdeltaville kosmeettisille valmisteille (mm. kuorintavoiteet, shampoot ja suihkusaippuat) edellytetään, että ne eivät sisällä mikromuoveja. Lisäksi astian- ja pyykinpesuaineiden ympäristömerkkikriteerejä ollaan uudistamassa vastaavasti. Pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteereissä jo vaaditaan kosmetiikkatuotteiden mikromuovittomuutta.
Mikromuovien määrä kosmetiikassa on vähentynyt viime vuosina ilman rajoituksiakin. Eurooppalaisten kosmetiikkavalmistajien edunvalvojan Cosmetics Europen mukaan käyttö on vähentynyt hankaavassa ja pesevässä, pois huuhdeltavassa kosmetiikassa noin 80 prosenttia vuosina 2012?2015.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti mikromuovista läpäisee puhdistamoprosessin ja päätyy vesistöön. Puhdistettavat vesimäärät ovat kuitenkin suuria, joten yksikin prosentti puhdistamon läpäiseviä mikromuoveja merkitsee pitkällä aikavälillä mikromuovien kertymistä vastaanottavaan vesistöön. Valtaosa mikromuovista päätyy vedenpuhdistuksen jälkeen lietteeseen.

LISÄTIETOJA:
syke.fi
ym.fi

********************************
Muovia on pakkauksissa ja tuotteissa

Yleensä muovilla tarkoitetaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja muoveja (polymeerejä). Muoveja voidaan valmistaa myös biopohjaisista materiaaleista, kuten tärkkelyksestä ja selluloosasta. Sekä biopohjaiset että fossiilisista raaka-aineista valmistetut muovit voivat olla biohajoavia.
Muovien ominaisuuksia muokataan seosaineilla, joita ovat muun muassa pehmittimet, palon? ja mikrobienestoaineet ja väripigmentit. Täyteaineet, kuten kalsiitti, talkki ja kaoliini, vähentävät muovien kutistumista ja parantavat muovituotteen laatua. Polymeerejä käytetään myös esimerkiksi tekstiilikuitujen, kosmetiikan, liimojen ja maalien valmistuksessa.
Muovien kierrätystä vaikeuttaa muovityyppien suuri määrä ja kotitalousmuovien likaisuus. Muovia sisältävissä tuotteissa on usein myös haitallisia ja/tai vaarallisia aineita, joita ei pystytä riittävästi jäljittämään tai erottamaan. Muoveihin voi myös sitoutua ympäristöstä erilaisia aineita. Kaikki tämä hankaloittaa kierrätystä, tekee siitä kalliimpaa ja vaikuttaa kierrätetyn muovin laatuun ja arvoon.
Myös vaikea lajiteltavuus ja harvahko erilliskeräyspisteverkosto jarruttavat muovien hyödyntämistä. Erilliskeräystä tullaan tehostamaan, mutta muovijätteelle ja kierrätysmuoville tarvitaan myös nykyistä toimivammat markkinat ja uusia käyttökohteita.

Pääosa merien roskasta muovia
Maailmanlaajuisesti meriin päätyy vuosittain 5–13 miljoonaa tonnia muovia eli 1,5–4 prosenttia muovin maailmanlaajuisesta tuotannosta. Arvioiden mukaan meressä olevista roskista yli 80 prosenttia on muovia. Merivirrat kuljettavat muoviroskaa hyvinkin pitkän matkan päähän. Muoviroska voi painua pohjaan, huuhtoutua maihin, hajota mikromuoviksi tai muodostaa valtameriin roskapyörrelauttoja. Suurimpia roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa.
Itämeren roskaantuneimmat ympäristöt ovat isojen kaupunkien läheisyydessä sijaitsevia rantoja. Noin 70 prosenttia Itämeren roskista on muovia. Näistä suuri osa on erilaisia, usein kertakäyttöisiä, pakkauksia. Roskia päätyy mereen rantojen käytön lisäksi veneilystä, aluksilta ja kalastuksesta.
Mikromuoveja löytyy sekä merestä että sisävesistä. Niitä on löydetty myös esimerkiksi pullovesistä, mutta tämä selvitys ei koskenut Suomea. Mikromuoveja on havaittu Itämeren vesipatsaasta keskimäärin noin kymmenkunta partikkelia kuutiometristä. Vaikka tiedot muovien kasaantumisesta valtameriin ovat hälyttäviä, tilanne Itämerellä ei ole yhtä huolestuttava.
Mikromuovien terveysvaikutuksia ihmiselle tai vaikutuksia eliöstölle ei vielä tiedetä. Mikromuoveja, muun muassa kuituja, on myös huoneilmassa. Mikromuovien päätymisestä vesistöihin ja niiden esiintymisestä vesistöissä (järvet ja Itämeri) on meneillään useita selvityksiä.