KE 2/2018, teema, Kasvihuonevihannesten tuotanto on tehokasta

Teksti:
Niina Kangas kasvihuoneviljelyn asiantuntija, Kauppapuutarhaliitto ry

Kasvihuoneissa viljellään suomalaisille kuluttajille noin 90 miljoonaa kiloa tuoreita vihanneksia vuosittain ympäri vuoden.

Suomalaiset söivät vihanneksia vuonna 2016 yhteensä noin 64 kiloa henkeä kohti, mistä kotimaisten kasvihuonevihannesten osuus oli 16 kiloa, eli noin 25 prosenttia. Kotimaisten tomaattien, kurkkujen ja salaattien viljelytekniikka on maailman huippua, ja jokaiselta kasvihuoneneliöltä otetaan kaikki irti mahdollisimman tehokkaasti.
Suomessa viljellään kasvihuonevihanneksia noin 250 hehtaarin alalla. Tämä pinta-ala jakautuu ympärivuotisen tuotannon ja kausiviljelyn kesken. Ympärivuotisesti kasvihuoneissa viljellään tomaattia, kurkkua, salaatteja ja yrttejä noin 80 hehtaarin alalla. Kausiviljely, niin kutsuttu perinteinen vihannesviljely aloitetaan helmikuussa, kun auringon valo lisääntyy ja päätetään loka-marraskuussa, kun luonnonvaloa ei enää riitä.
Kasvihuoneala on samansuuntaisen rakennekehityksen alla kuin muukin puutarhatalous ja maatalous. Viljelijöiden määrä vähenee, ja pinta-ala laskee. Samaan aikaan viljelypinta-ala hyödynnetään entistä tehokkaammin. Jatkuvasti kehittyvä viljelytekniikka mahdollistaa paremman sadon samalta pinta-alalta.

Tuhoaako talvitomaatti maailman?
Pimeässä pakkasessa viljelty vihannes mietityttää monia. Onko vastuullista syödä talvitomaatteja? Jos tarkastellaan Suomessa tammikuussa viljellyn tomaatin hiilijalanjälkeä Espanjassa samaan aikaan kypsyvän tomaatin hiilijalanjälkeen, espanjalainen voittaa.
Kasvihuoneviljelyosaaminen on Suomessa täysin eri tasolla kuin naapurimaissa. Suomessa on kasvihuonevihannesten talvituotantoa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Suomalaiset kasvihuoneviljelijät ovat ottaneet nopeasti käyttöön uusinta tekniikkaa, siirtyneet nopealla vauhdilla kohti uusiutuvia energiamuotoja ja ennen kaikkea osaavat viljellä vihanneksia lumen, jään ja pimeydenkin keskellä.
Tämä osaaminen on valttia myös nopeasti kasvavilla kasvuhuone- ja kerrosviljelymarkkinoilla. Kasvuhuoneen ero kasvihuoneeseen verrattuna on se, että sinne ei päästetä luonnonvaloa. Vuosikymmenten aikana kertynyttä tietotaitoa talviviljelystä, siihen liittyvästä valaistustekniikasta ja ilmastonhallinnasta hyödynnetään jo muutamissa yrityksissä kansainvälisillä markkinoilla. Netled, Novarbo ja Green Automation ovat esimerkkejä kasvihuoneteknologiaan keskittyneistä yrityksistä.

Energiaa palaa, päästöt laskevat
Kasvihuoneala selvitti vuonna 2013 ensimmäisenä toimialana Suomessa keskeisten kasvihuonetuotteiden hiilijalanjäljen. Tutkimuksesta kävi selvästi ilmi, kuinka ilmastovaikutukset vaihtelevat erilaisten yritysten välillä, esimerkiksi tuotantosuunnasta ja energianlähteestä riippuen.
Kasvihuonetuotannon suurin ilmastopäästölähde on energiantuotanto, johon luetaan lämmitys- ja sähköenergia. Kasvihuoneyrityksissä on siirrytty lämmöntuotannossa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana vilkkaasti biopolttoaineisiin. Yhä useamman kasvihuoneyrityksen lämpölaitoksessa poltetaan puuhaketta. Energiankäytön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuodesta 2011 vuoteen 2014 noin 20 prosenttia.
Sähköenergiaa kasvihuoneissa kuluu valaistukseen. Valaistustekniikan osalta kasvihuoneviljelyssä eletään muutoksen aikakautta, kun yhä useammassa yrityksessä investoidaan led-valaisimiin. Ne kuluttavat vähemmän sähköä kuin tällä hetkellä yleisemmin käytössä olevat HPS- eli suurpainenatrium-valaisimet.
Ledit on otettu käyttöön erityisesti salaatteja ja yrttejä viljelevissä kasvihuoneyrityksissä. Led-valaisimien spektri voidaan optimoida kasvilajin tai jopa lajikkeen mukaan. Ledeissä riittää vielä tutkittavaa, mutta on varmaa, että yhä useampi kasvihuoneviljelijä siirtyy niihin tulevaisuudessa.
Kasvihuoneviljely on talviaikaan myös valtakunnallisen sähköverkon toiminnan turvaaja. Talvipakkasilla jopa puolet kantaverkon häiriöreserveistä syntyy kasvihuoneissa. Kantaverkkoa ylläpitävä Fingrid ohjaa valtakunnallista sähköverkkoa eri tavoin. Yksi niistä on verkon taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi. Aikaisemmin säätö tehtiin fossiilisella energialla ja vesivoimalaitoksilla. Suomalaisten kasvihuoneiden ympärivuotisen viljelyn ansiosta verkon turvaamiselle on löydetty tehokkaampi ja taloudellisempi vaihtoehto. Kasvihuoneiden valoja voidaan valtakunnan tarpeen mukaan hetkessä sammuttaa tai lisätä Fingridin tarpeiden mukaan. Kasveille näistä, yleensä lyhyistä katkoksista kasvien valottamisessa ei ole mitään haittaa.

Vaakakupissa muutakin kuin ilmastopäästöt
Ilmastovaikutusten lisäksi tuotteiden vastuullisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät. Esimerkiksi vesivarojen suojelun ja hallinnan merkitys tulee korostumaan maailmanlaajuisesti entisestään. Suomen kokonaisvesijalanjäljestä pääosa, 82 prosenttia, muodostuu maataloustuotteiden tuotannosta ja kulutuksesta. Ulkomaisten tuotteiden osuus tästä on noin puolet. Espanjan vihannestuotantoalueilla kärsitään jo ajoittain veden puutteesta.
Suomessa vesivarat ovat runsaat, ja Suomi on vedenkäytön mallimaa. Kotimaisten kasvihuonevihannesten vedenkulutus kohdistuu kotimaisiin vesivaroihin, eikä kastelussa tuhlata vettä. Kasteluveden mukana kasveille annetaan myös niiden tarvitsevat ravinteet. Ylijäänyt kasteluvesi voidaan kerätä talteen ja kierrättää uudelleen viljelykasvien käyttöön, jolloin myös ravinnepäästöt ympäristöön ovat käytännössä olemattomat. Etenkin salaattien ja yrttien viljelyssä kasteluveden kierrätys on yleisesti käytössä.

Turvallisia ja puhtaita tuotteita
Suomalaiset maatalous- ja puutarhatuotteet ja elintarvikkeet ovat turvallisia. Tuoteturvallisuus ja sen ylläpitäminen on kaikille ketjussa työskenteleville itsestäänselvyys, josta pitäisi muistuttaa myös kuluttajaa yhä useammin.
Integroitu kasvinsuojelu, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa, on kasvihuoneissa arkipäivää. Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia etenkin kausiviljelyssä, kun kasvihuoneet pidetään tyhjillään ja kylmänä talven ajan.
Suomalaisten kasvihuonevihannesten kasvinsuojeluainejäämiä seurataan vuosittain riskiperusteisesti. Valvonnasta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Vuosien 2010?2016 aikana kasvinsuojeluainejäämiä tutkittiin Tullilaboratoriossa yhteensä 202 kotimaisesta kasvihuonevihannesnäytteestä (kurkku, tomaatti, salaatit, yrtit ja paprika). Määräystenvastaisia näytteitä ei löytynyt ollenkaan. Täysin jäämättömiä näytteistä oli 78 prosenttia.

Kasvihuoneala kehittyy koko ajan
Kotimainen kasvihuoneviljely ja tekniikka ovat kehittyneet muutaman viime vuosikymmenen aikana vastuullisempaan suuntaan erityisesti energiankäytössä sekä esimerkiksi vedenkäytössä ja kasvinsuojelussa. Tulevina vuosina kehitys kiihtyy. Erilaiset kerrosviljely ja kasvuhuoneratkaisut siivittävät etenkin led-tekniikan kehitystä, mistä hyötyy myös perinteiden kasvihuoneviljely.
Töitä tulevaisuuden ja vastuullisemman tuotannon eteen riittää jatkossakin. Tällä hetkellä työn alla on tutkimuksia esimerkiksi kasvihuoneviljelystä syntyvän kasvimateriaalin hyödyntämisestä hyönteistaloudessa. Esimerkiksi tuloksia eri sivuvirtojen maittavuudesta kotisirkoille on jo julkaistu. Myös vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja muoville mietitään viljelijöiden keskuudessa.

**************************
Kasvihuonetuotanto Suomessa
•Kasvihuoneyrityksiä oli Luonnonvarakeskuksen puutarhatilastojen mukaan 1 162 kappaletta vuonna 2017. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 390 hehtaaria.
•Vihanneksia, pääasiassa tomaattia ja kurkkua, viljeltiin yhteensä 516 yrityksessä 217 hehtaarin alalla, salaatteja ja yrttejä 79 yrityksessä 32 hehtaarin alalla.
•Koristekasveja viljeleviä kasvihuoneyrityksiä oli noin 530, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 120 hehtaaria.
•Kasvihuonevihanneksia viljeleviä yrityksiä on eri puolilla Suomea. Suurin keskittymä on Pohjanmaalla Närpiössä.
•Kasvihuonevihannesten kulutuksen kotimaisuusasteet: kurkku 83 %, tomaatti 58 % sekä salaatit ja yrtit yli 95 %.
•Kauppapuutarhaliitto ry on kasvihuonealan valtakunnallinen yrittäjäjärjestö, jolla on yhteensä 316 jäsenyritystä ja yksi ryhmäjäsen. Jäsenyrittäjinä on sekä vihannes- että kukkaviljelijöitä.
***************************************************************
Sirkkalehtimerkki kertoo laadusta

Sirkkalehtimerkki on lähes jokaiselle suomalaiselle tuttu. Se on muun muassa kasvihuonetuotteiden laatumerkki. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset toimivat Laatutarha-järjestelmän tai IP Kasvikset Perussertifioinnin vaatimusten mukaisesti.
Laatutarha-ohjeisto on puutarhatuotannon yhteinen ohjeistus. Sen tehtävänä on varmistaa puutarhatuotteiden turvallisuus, tuotannon mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus ja työntekijöiden hyvät työolot.
Laatutarha-ohjeisto on yrittäjille työkalu, jolla he voivat varmistaa täyttävänsä kuluttajien odotukset ja lainsäädännön asettamat velvollisuudet. Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoijat valvovat ohjeiston laatukriteerien täyttymistä yrityksissä.
IP Kasvikset Perussertifiointi on kolmannen osapuolen valvoma standardi. Sen päämääränä on tuotannon laadun varmentaminen. Sertifiointijärjestelmän omistaa ruotsalainen Sigill Kvalitetssystem Ab, jonka edustajana Suomessa toimii Puutarhaliitto ry.