KE 2/2018, teema, Honkajoen teollisuusalue toimii kiertotalousmallin mukaisesti

Teksti: Pirjo Huhtakangas

Honkajoki Oy ja sen ympärille kasvanut yritysrypäs muodostavat kiertotalousmallin mukaisesti toimivan teollisuusalueen.

Honkajoki Oy kerää teurastamoilla, lihanleikkaamoilla ja maatiloilla syntyneitä, syötäviksi kelpaamattomia eläinperäisiä sivutuotteita, jotka luokitellaan EU:n sivutuotelainsäädännössä jätteeksi. Yritys käsittelee suuren osa Suomessa syntyvästä teurasjätteestä, josta jalostetaan energia-, rehu- ja lannoiteteollisuuden raaka-aineita.
Honkajoki Oy:llä on Kirkkokallion teollisuusalueella 15 hehtaarin tontti, josta puolet on rakennettu. Sen ympärille on kasvanut kiertotalousmallia hyödyntävä yritysrypäs. Honkatarhat Oy kasvattaa salaatteja ja KKK-Vihannes Oy luomutomaatteja. Alueella ovat myös Lihajaloste Korpelan tehdas, Taalerintehtaan rakennuttama tuulipuisto sekä sähköä ja lämpöä tuottava Vatajankosken Sähkö. Viimeisimpänä alueelle on noussut Gasumin biokaasulaitos jätevedenpuhdistamon viereen. Lisäksi Kirkkokalliolla on kompostointialue.

Lähes kaikki hyötykäyttöön
Lähes kaikki tehdasalueella syntyvä jäte ja ylijäämä hyödynnetään tavalla tai toisella ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia etsitään.
? Onneksi on ollut mahdollisuus kehittää toimintaa. Se on tehnyt työstä mielekästä, kertoo vuodesta 2004 alkaen toimitusjohtajana työskennellyt Kari Valkosalo.
Hän tähdentää, että materiaalien tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy ovat toiminnan ydintä. Jätevesien ravinteita voidaan käyttää lannoitteissa ja lämmittää kasvihuoneita energiaylijäämällä (lauhdelämmöllä). Ulkopuolista energiaa tai polttoaineita ei tarvita lämmöntuotannossa, ja sähköntuotanto on täysin omavaraista: pitkälle hiottu kierrätysprosessi on tehokas ja tuottaa positiivisen energiavasteen.
? Täällä ei synny mitään biologisia jätteitä, mutta vielä hyödyntämättä olevaa lauhdelämpöä voisi käyttää vaikkapa hyönteisten kasvatukseen. Ne vaativat lähes 30 asteen lämpötilan ympäri vuorokauden. Hyönteisten kasvatus vaatii teolliset ratkaisut, jos siitä halutaan liiketoimintaa, Valkosalo sanoo ja pohtii myös hyönteisten toukkien hyötykäyttöä.
Honkajoki Oy:llä syntyy vähän kierrätykseen menevää metallijätettä sekä muovi- ja mineraaliöljyjätettä, Pakkausmateriaalia ei voi enää kovin paljoa vähentää. Lihaluujauho säkitetään, koska tiivis pakkaus on tuoteturvallisuuden kannalta välttämätön. Säkkien koot vaihtelevat 1200 kilosta 1700 kiloon.

Puhtaat tuotteet myyvät
Honkajoen omissa prosesseissa teurasjätebiomassa kutistuu noin viidennekseen lähtöpainostaan, mikä vaatii paljon höyryä. Yrityksen prosessi on kuivaus- ja sterilointiprosessi, jonka lopussa rasva ja lihaluujauho erotetaan nesteestä. Bio- ja jätelietteet päätyvät biokaasulaitokselle ja sähköntuotantoon.
Pakokaasumoottoreissa syntyy lämpöä, joka otetaan talteen ja syötetään takaisin lämpöverkkoon hyvällä hyötysuhteella. Puutarhat hyödyntävät kuivaus- ja strelointiprosessin lauhdelämpöä. Lauhtumattomat hajukaasut johdetaan kattilalaitokselle poltettavaksi. Rasvat päätyvät biodieselin raaka-aineeksi.
Honkajoen päätuote, lihaluujauho, on raaka-aine, jota voi jatkojalostaa. Kari Valkosalo vihjaakin, että asia on parhaillaan työn alla ja useita eri vaihtoehtoja pohditaan jalostusarvon nostamiseksi.
Noin 30 prosenttia lihaluujauhosta menee vientiin, ja jonkin verran viedään myös rasvoja.
? Suomen etuna on se, ettei täällä käytetä juurikaan antibiootteja, eikä meillä ole eläintauteja. Esimerkiksi salmonellattomuus on selkeä arvo maailmalla. Puhtautta me olemme myyneet, Valkosalo tarkentaa.

Jatkuvatoiminen prosessi
Honkajoki Oy:n laatupäällikkö Pekka Lahtinen kertoo, että työtä tehdään ns. jatkuvana 5-vuorotyönä yli 80 työntekijän voimin.
Hänen tehtäviinsä kuuluvat laatujärjestelmien ylläpito, koko tuotantolaitoksen omavalvontavastuu ja työsuojelupäällikön tehtävät. Pekka Lahtinen valmistui vuonna 2004 bio- ja elintarviketalouden insinööriksi ja tuli heti valmistuttuaan töihin Honkajoki Oy:lle, joka oli tuttu paikka jo kesätyöajoilta.
? Kansainvälisesti Honkajoen valttina on puhdas lihaluujauho ja koko valmistusketjun läpinäkyvyys, Lahtinen kiteyttää.
Jokaisesta tuotantoerästä eli yhden vuorokauden tuotannosta otetaan omavalvontanäyte laboratorioon lähettäväksi. Omassa laboratoriossa on pika-analytiikkavalmius: kuiva-aine, proteiinit, rasvat ja tuhkat analysoidaan kerran vuorokaudessa. Tuote-eristä otettuja vertailunäytteitä säilytetään Honkajoella vuosi niiden ottamisen jälkeen.

Siipikarjatehdas nosti tuotantomääriä
Honkajoen siipikarjan tuotantolinjasto otettiin käyttöön joulukuussa 2017. Se on kasvattanut Honkajoen tuotantovolyymiä 100 000 tonnista 170 000 tonniin. Lisäraaka-ainetonneista syntyy proteiinijauhoa 20 prosenttia ja rasvaa noin 13 prosenttia. Loppu on vesihöyryä, joka hyödynnetään tehdasalueella ja josta otetaan typpi talteen.
Siipikarjalinjasto vastaa kapasiteetiltaan koko Suomen broilerituotannosta syntyvien sivutuotteiden käsittelyn määrää. Sivutuotteet Honkajoen siipikarjalinjastolle tulevat HK:n, Atrian ja Länsikalkkunan teurastamoilta. Lopputuotteena syntyvä broilerijauho ja rasva ovat arvokkaita raaka-aineita Euroopassa, Aasiassa, Venäjällä ja Afrikassa. Niitä käytetään lemmikkieläinten ruuissa ja kalanrehuissa.
Tuotantolaitoksen matalalämpöinen märkärenderöinti takaa, että tuotettavat raaka-aineet ovat erittäin korkealaatuisia, puhtaita ja proteiinipitoisia.

****************************
Tutkimus tärkeää

Honkajoki Oy tutkii ja kehittää tutkimuslaitosten kanssa agroekologisen toimintamallin toimintoja ja prosesseja ja soveltaa tutkimustuloksia tuotantonsa ja tuotteidensa kehittämisessä. Yritys tekee tutkimusyhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopistojen, kone- ja laitevalmistajien sekä laboratorioiden kanssa.
Parhaillaan tutkitaan jäteveden typpeä. Eläinperäinen typpi on järkevää ottaa talteen ja tehdä ammoniumtypestä nitraattityppeä, joka on hyvä lannoitusaine. Honkajoki sai elintarviketeollisuusturvallisuusviraston Eviran lannoiteluvan maaliskuussa. Typpivettä syntyy yrityksessä 130 kuutiota vuorokaudessa ympäri vuoden.
? Siitä riittäisi lannoitetta sadoille hehtaareille. Etsimme parhaillaan markkinoita ja teemme käyttökokeita. Helsingin yliopistossa tehtyjen kokeiden mukaan tämä lannoite päihittää mineraalilannoitteet, toimitusjohtaja Kari Valkosalo kertoo.

Lannoitekokeen tulokset lupaavia
Tohtorikoulutettava Jukka Kivelä Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta on tutkinut Honkajoki Oy:n renderöintiprosessin sivutuotteena muodostuvasta lauhdevedestä tehdyn lannoitevalmisteen (nitraattiliuos (3,5?5 %) lannoitusvaikutusta. Astiakokeessa on tutkittu myös tuotteen käyttäytymistä maaperässä ja maan laatuun vaikuttavia ominaisuuksia sekä tehty kuvaus valmistusprosessista ja selvitys raaka-aineista ja niiden alkuperästä, jotta tuotteelle voidaan hakea lannoitehyväksyntä.
Astiakokeessa kasvualustana on ollut hiekkainen peltomulta ja viljelykasvina raiheinä, joka käyttää tehokkaasti sille annetut ravinteet. Kokeessa on käytetty erilaisia lannoitteita niin, että typpeä annetaan 100, 200 ja 300 kg/ha annoksena sekä lannoittamaton 0-lannoitus.
Saatujen tulosten perusteella nitraattiliuos toimii lannoitteena yhtä hyvin kuin nyt käytössä olevat kaupalliset lannoitteet. Typpi vaikuttaa merkittävästi kasvuun. Vaikka käytetty kasvualusta on sisältänyt vain niukasti muita pääravinteita, kuten fosforia, kaliumia ja magnesiumia, niiden lisääminen maahan ei juurikaan lisää satoa. Sen sijaan typen lisääminen yhdistettynä muihin pääravinteisiin lisää satoa merkittävästi.
Typen lisääminen on nostanut satoa kaikilla typpitasoilla, mutta typpitasolla 300 typen hyötysuhde on alkanut heiketä verrattuna 100- ja 200-merkittyihin typpitasoihin. Fosfori- ja kaliumlannoitus eivät ole juurikaan lisänneet satomääriä verrattuna 0-lannoitukseen.
Astiakoe on osoittanut, että Honkajoki Oy:n kehittämä tuote toimii lannoitteena hyvin. Kasvit käyttävät tuotteessa olevaa typpeä tehokkaasti, mutta lannoitettaessa pitää muut ravinteet lisätä muussa muodossa, tavallisesti mineraalisena fosfori- ja kaliumlannoitteena. Tuote täyttää lannoitevaatimukset, mutta saako sitä käyttää lannoitteena myös luomutuotannossa, on vielä selvitystyön alla. Soveltuvuus luomulannoitteeksi on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran luomuvalvonnan käsittelyssä, josta päätös tulee ennen kesää, jos lisäselvityksiä ei tarvitse toimittaa.