KE 1/2018, Hygienia & Puhtaanapito, Antimikrobiset pintamateriaalit nostavat hygieniatasoa

Antimikrobiset materiaalit estävät mikrobien kasvun ja lisääntymisen materiaalin pinnalla.

Ihmiset viettävät sisätiloissa yli 90 prosenttia elämästään. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia infektioista aiheutuu suoran tai epäsuoran kosketuksen välittämistä mikrobeista. Epäsuorassa kosketuksessa mikrobit siirtyvät painikkeiden, vetimien, kaiteiden, tasojen ja kädensijojen kautta. Hygieenisessä sisätilassa on kiinnitetty erityisesti huomiota terveellisyyteen ja puhtauteen käyttämällä tilassa ratkaisuja ja tuotteita, jotka jo itsessään lisäävät puhtautta ja terveellisyyttä. Hyvä sisäympäristö on kuitenkin monen tekijän summa. Tilojen siivous ja huolto sekä käyttäjien työ- ja käsihygienia ovat oleellisia tekijöitä.

Kupari on tehokas ja turvallinen
Kupari estää luonnostaan mikrobien kasvun ja lisääntymisen pinnalla. Materiaali on tehokas ja nopea sekä tehoaa laajasti eri mikrobeihin. Sen teho on todistettu sekä kliinisillä testeillä että laboratoriotesteillä. Bakteerit tuhoutuvat kuparimetallin pinnalla usealla eri mekanismilla. Pinnasta liukenevat kupari-ionit vahingoittavat bakteerin solukalvoa. Kupari-ionit toimivat katalyytteina hapetus-pelkistysreaktioissa, jotka tuottavat bakteerisolulle haitallisia yhdisteitä. Kupari sitoutuu myös DNA:han estäen bakteerin monistumisen.
Yhdysvaltojen ympäristöviranomainen US Environmental Protection Agency (EPA) testaa ja hyväksyy antimikrobiset kuparia sisältävät metalliseokset. Tällaisia hyväksyttyjä, yli 60 prosenttia kuparia sisältäviä metalliseoksia on yli 500. Vaatimuksena on, että testissä käytettävien kuuden eri bakteerin pitää eliminoitua metallipinnalla yli 99-prosenttisesti kahdessa tunnissa. Suurin osa bakteereista tuhoutuu kuitenkin jo 30 minuutin aikana.
Antimikrobinen kupari tai kuparia sisältävä metallipinta estää virusten, bakteerien, homeiden ja niiden itiöiden kasvua ja siten niiden leviämistä. Pinta on kestävä eikä kulu helposti, joten tuotteen ominaisuudet säilyvät muuttumattomina. Vaikka kuparin pinta hapettuu (patinoituu) ajan oloon, antimikrobinen teho säilyy. Tuote on myös turvallinen käytössä. Se ei ole vaaraksi ihmisille tai ympäristölle ja on kokonaan kierrätettävissä. Pintaan ei ole lisätty erillistä kemikaalia, vaan pinta toimii luonnostaan antimikrobisena.

Hopeapinnoite kestää pitkään
Hopeaa sisältäviä antimikrobisia lisäaineita käytetään esimerkiksi laminaattipinnoissa, maaleissa, lakoissa, käsienpesualtaiden materiaaleissa, tukikahvoissa- ja kaiteissa sekä tekstiileissä. Nämä pintamateriaalit ovat kestäviä, ja ne kestävät koko tuotteen teknisen käyttöiän.
Hopeaan perustuvien materiaalien toimivuutta on testattu erilaisissa ympäristöissä kuten sairaalassa, vanhusten palveluasunnossa, toimistossa ja koulussa vuosia. Käytännön olosuhteita simuloivilla laboratoriotesteillä on varmistettu, että hopeaa sisältävä pinnoite säilyttää ominaisuutensa jopa 25 vuotta. Pyyhkäisynäytteillä tehtyjen tutkimusten perusteelle antimikrobisilla, hopeaa sisältävillä pinnoilla on merkittävästi vähemmän bakteereja kuin vastaavilla referenssipinnoilla.
Hopean teho perustuu materiaalista irtoaviin hopeaioneihin, jotka sitoutuvat proteiinien tioli-ryhmiin estäen solun energiantuotantoa, muodostavat hapettavia yhdisteitä solun sisään ja sitoutuvat DNA:han estäen solun jakautumisen.

Tekstiilit ja kosketusvapaat pinnat
Tekstiileissä voidaan käyttää hopeaan perustuvien teknologioiden lisäksi myös kuitujen pinnoitteita, jotka eivät edistä bakteerien kasvua tekstiilikuidun pinnoilla ja jotka tuhoavat bakteereita tehokkaasti. Tällaiset organofunktionaaliset kuidun pinnoitteet ovat pysyviä ja kestävät kymmeniä pesukertoja antimikrobisen tehon heikentymättä.
Muita hygieeniseen sisäympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat kosketusvapaat hanat ja liiketunnistimella toimiva valaistus ja ovien aukaisu. Ne ovat helppokäyttöisiä, turvallisia ja hygieenisiä, kun erilliseen painikkeeseen ei tarvitse koskea. Kosketusvapaissa hanoissa on tutkitusti vähemmän mikrobeja kuin vipuhanoissa, ja ne säästävät vettä ja energiaa. Kosketusvapaat käsisaippua- ja desinfektioaine-annostelijat varmistavat myös hygieenistä ketjua.

Ruostumaton teräs huokoista
Ruostumatonta terästä käytetään paljon elintarviketeollisuudessa, suurkeittiöissä sekä siivous- ja huoltokeskuksissa. Materiaalina ruostumaton terän on kestävää ja helppohoitoista, ja ruostumattomalle teräkselle on yksityiskohtaiset pesu- ja desinfiointiohjeet. On kuitenkin huolehdittava, että pintoihin ei jää bakteereja, koska ne pystyvät elämään ruostumattoman teräksen pinnalla ja varsinkin naarmuissa pitkiäkin aikoja, jopa viikkoja tai kuukausia.
Elintarviketeollisuudessa elintarvikkeeseen kosketuksissa olevien materiaalien tulee olla inerttejä (reagoimaton) elintarvikkeille sekä pesu- ja puhdistusaineille. Antimikrobisella kuparilla ja messingillä on verrattain hyvä korroosionkesto. Ne kestävät hyvin pesu- ja puhdistusaineita, mutta panimoteollisuutta lukuun ottamatta ne eivät ole soveliaita materiaaleja elintarvikkeeseen kosketuksessa olevien laitteiden osiin tai pintoihin. Antimikrobisista kuparia sisältävistä metalliseoksista valmistettuja kosketuspintoja voitaisiin kuitenkin hyödyntää tilan kokonaishygieniaa parantavana materiaalina taukotiloissa, ovien kahvoissa, kaiteissa, ovien työntölevyissä, katkaisijoissa ja vastaavissa, usein kosketeltavissa pinnoissa.
Antimikrobisilla jauhemaaleilla saadaan aikaiseksi hyvin korroosiota kestäviä pintoja, jotka eliminoivat mikrobeja. Tällaisia pintoja ei kuitenkaan suositella käyttökohteisiin, joissa ne voivat olla suorassa elintarvikekontaktissa. Käyttösovelluksia ovat esimerkiksi kosketeltavissa olevat, tuotannon laitteiden ja tilojen osat, jotka eivät ole kontaktissa elintarvikkeisiin. Näitä ovat esimerkiksi teräksiset, maalatut seinäelementit tai kuljetusketjussa käytettävät välineet, kuten säilytystasot sekä kuljetushäkit ja -laatikot. Käyttösovellusta mietittäessä tulee huomioida, että runsas lika tai pinnalle kertynyt runsas biofilmi heikentää antimikrobisen pinnan toimintaa.

Muovituotteisiin liittyviä ratkaisuja
Elintarviketeollisuudessa ja huoltokeskuksissa käytetään paljon muovimateriaaleja. Markkinoilla on antimikrobisia lisäaineita, joita käyttäen voidaan valmistaa HACCP FZP-luokan sertifioituja, muovisia elintarvikepakkauksia. Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin pyyhkäisynäytteillä Cambylobacter jejuni -bakteerin esiintyvyyttä siipikarjan muovisissa kuljetuslaatikoissa. Yllä mainitun vaatimuksen täyttävää antimikrobista lisäainetta sisältäneissä kuljetuslaatikoissa oli pesun ja desinfioinnin jälkeen merkittävästi vähemmän bakteereja kuin käsittelemättömissä verrokkilaatikoissa. Elintarviketeollisuuden toimitusketjuissa löytyisi varmasti vastaavia, koko toimitusketjun hygieenisyyttä parantavia ratkaisuja, jotka liittyvät muovimuovituotteisiin.
Mikrobien leviämistä kosketuspintojen kautta voidaan rakennetussa ympäristössä vähentää markkinoilla olevilla antimikrobisilla tuotekokonaisuuksilla toimistoissa, kouluissa, taukotiloissa, WC- ja kylpyhuonetiloissa sekä terveydenhuollon tiloissa. Rakennuksen kosketuspintoihin löytyy kattava määrä erilaisia antimikrobisia tuotteita, kuten kalusteita, kylpyhuone- ja WC-kalusteita, terveydenhuollon kalusteita, kahvoja, hanoja, maaleja ja kosketusvapaita ratkaisuja.
Hygieniaa vaativien tuotantotilojen yhteydessä olisi hyvä tukea hygieenisyyttä varustamalla sosiaalitilat, WC- ja pesutilat sekä henkilökunnan taukotilat antimikrobisilla kosketuspinnoilla. Ne lisäävät tilan kokonaishygieniaa yhdistettynä hyvään käsihygieniaan ja puhdistukseen.

Huolellinen tilasuunnittelu A ja O
Hygieeniset ratkaisut pitää ottaa rakentamisen kaikissa vaiheissa huomioon. Hygieniaa koskevia ratkaisuja tehdään tarveselvityksen ja hankesuunnitelman aikana sekä ehdotus-, yleis- ja toteutussuunnittelun aikana. On myös varmistettava, että jo suunnitellut ratkaisut toteutuvat rakentamisen aikana sekä käyttöönoton ja ylläpidon aikana.
Rakennusprojektin hankesuunnittelusta lähtien olisi hyvä, että hygienia- ja siivousalan asiantuntijat olisivat mukana suunnittelutyössä. Suunnitteluvaiheessa tehdään tärkeimmät ratkaisut pintamateriaalien ja tilojen sijoittelun kannalta, mitkä vaikuttavat koko rakennuksen elinkaaren ajan. Investointivaiheessa hygieniaratkaisut maksavat tavallista enemmän, mutta ne maksavat itsensä nopeasti takaisin käyttökustannusten jäädessä alhaisemmaksi.
Kiinteistön käyttötarkoitus määrittelee tilojen hygieniatasot ja sitä kautta kriittisimmät kosketuspinnat. Rakennusta suunniteltaessa tulee miettiä, mitkä tilat ja kosketuspinnat ovat mikrobien leviämisen kannalta kriittisimpiä, mihin kosketaan eniten ja missä uusista antimikrobisista materiaaleista ja muista teknisistä ratkaisuista olisi oleellista hyötyä mikrobien aiheuttamien haittojen torjunnassa. Tila tulee kalustaa tarkoituksenmukaisilla ja tilan käyttötarkoitukseen soveltuvilla kalusteilla. Kalustevalintoja tehtäessä otetaan huomioon tilan hygieniatason vaatimukset tai erityisominaisuudet siivoamisen kannalta.
Huolellinen siivous tärkeää
Hygieenisten tilojen siivouksen tarkoituksena on ylläpitää valitun hygieniatason mukaista puhtaustasoa. Tilojen siivouksesta laaditaan hygieniatason mukaan siivoussuunnitelma, joka sisältää hygieniatasojen vaatimukset, vastuut ja roolit sekä erityisvaatimukset pintojen puhdistamisesta. Antimikrobiset materiaalit eivät poista siivouksen tarvetta, mutta oikein hoidettuina ne vähentävät mikrobien leviämistä. Jotta antimikrobinen materiaali toimii toivotulla tavalla, siivouksen ja huollon täytyy olla materiaalille oikein valittu.
Antimikrobista materiaalia hoidetaan parhaiten puhdistusmenetelmällä, josta ei muodostu pinnalle kemikaalikerrosta. Ylläpitosiivousta voidaan tehdä myös kemikaalittomilla vaihtoehdoilla, jolloin siivottavaan pintaan ei jää kemikaalijäämiä. Tarkemmat antimikrobisten materiaalien puhdistus- ja hoito-ohjeet saadaan tuotteiden valmistajilta. Siivouksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti paljon kosketeltuihin pintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiskäytössä olevien tilojen kalusteet ja taukotilan välineet. Pölyä keräävät kohteet keräävät myös mikrobeja.

Kustannus-hyöty-analyysi puhuu puolestaan
Kustannus-hyöty-analyysejä on toistaiseksi tehty vain terveydenhuollossa. Laskentamallien pohjalla on useita kliinisiä vaikuttavuustutkimuksia ja oletusarvoja. Terveydenhuollossa antimikrobisten sovellusten on todettu vähentävän hoitoon liittyviä infektioista, jotka aiheuttavat suuria kustannuksia. Laskentamallien avulla on osoitettu investointien takaisinmaksuajan olevan erittäin lyhyt, parhaimmillaan muutamia kuukausia.
Tämä panos-tuotos-laskelma löytyy Scandinavian Copper Development Associationin verkkosivuilta. Pintojen puhtaus vaikuttaa myös sairauspoissaolojen määrään. Tämän todistaa esimerkiksi aivan viime aikoina tehty koulututkimus, jossa verrattiin antimikrobisilla kalusteilla varustetun koululuokan poissaoloja vastaavaan referenssiluokkaan. Sairauspoissaolojen määrä väheni viidenneksen.

Päivi Liljendahl
suunnittelija
HUS-Tukipalvelut
paivi.liljendahl(at)hus.fi

Lähde:
Liljendahl P. 2017. Antimikrobiset pinnat ja ratkaisut infektioiden torjunnan apuna päiväkodeissa ja kouluissa. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu

***************
Puhtausalan ammattilainen

Päivi Liljendahl on työskennellyt puhtauspalvelualalla yli 20 vuotta. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut palvelutuotannon töiden suunnittelua, koulutusta ja esimiestehtäviä. Terveydenhuollossa hän on toiminut viimeiset 12 vuotta laitoshuoltopäällikkönä ja asiantuntijatehtävissä.
Liljendahl on alkuperäiseltä koulutukseltaan siivousteknikko. Hän suoritti samaan aikaan ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa näyttötutkintomestarikoulutuksen. Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) hän suoritti muutama vuosi sitten ja valmistui vastikään liiketalouden AMK-tradenomiksi. Hänen opinnäytetyönsä aihe on Antimikrobiset pinnat ja ratkaisut infektioiden torjunnan apuna päiväkodeissa ja kouluissa.
Liljendahl palasi töihin HUS-Tukipalvelut tulosalueelle opintovapaan jälkeen helmikuun alussa 2018. HUS-Desiko-, HUS-Servis- ja Ravioli-liikelaitosten toiminnot yhdistettiin HUS-Tukipalvelut tulosalueeksi, joka aloitti toimintansa 1.9.2017.

Muut teemajutut samasta lehdestä nro 1 / 2018: