18 Elintarvikealalla laajat opiskelumahdollisuudet

Elintarvikealan opiskelu antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin. Kysyimme jo pidemmälle alaa opiskelleilta, millaisiin tehtäviin he tähtäävät ja mitä opiskelu sisältää. Näin he vastasivat:

Anna Huttunen, tutkimusassistenttina Tansaniassa

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Anna Huttunen, 25, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, elintarviketieteet.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Soveltavat biotieteet tuntuivat kiinnostavalta vaihtoehdolta. Mikrobiologia kiinnosti, mutta pelkästään mikrobiologian tutkinto ei tuntunut omalta jutulta.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Minusta tulee elintarviketieteiden maisteri (ETM). Tulevaisuuden unelmatehtäviä on monia. Tuotekehitys kiinnostaa alan nopean kehityksen ja erilaisten mahdollisuuksien takia. Itse tosin olen valinnut opintoni niin, että luen noin 60 opintoviikon kokoisen sivuainekokonaisuuden ekonomiaa. Toivottavasti löydän sellaisen tehtävän, jossa voisin yhdistää molempia.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Opintoni koostuvat soveltavasta mikrobiologista ja -kemiasta, maidon komponenttien ja prosessin tuntemisesta. Olen opiskellut hermoratojen toiminnasta eläimessä yritysjuridiikan perusteisiin. Meidän tutkintomme koostuu melko monesta osa-alueesta. Pidän siitä, että saan monenlaisia aspekteja elintarviketeollisuuden toimintaan.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Olen työskennellyt EELA:n kemian tutkimusyksikössä aistinvaraisessa laboratoriossa, Nyberg gourmetissa myyjänä, ja tänä kesänä väitöskirjaa valmistelevan jatko-opiskelijan tutkimusassistenttina Tansaniassa. Samoin jokainen itseään kunnioittava maitoteknologi on nuoruudessa viettänyt kesää jäätelökioskissa tötteröitä myyden.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Meiltä valmistuneita on monenlaisissa tehtävissä. Jotkut valitsevat teollisuuden prosessien hallinnan, toiset mielummin vaikka valtion viran. Riippuu täysin ihmisestä ja omista tavoitteista. Meidän maitolaisten työllistyminen on ollut yli 96 %:n luokkaa.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Viikkiläiset elintarviketieteilijät sijoittuvat yleensä neuvonta- ja johtotehtäviin. Omalla uralla eteneminen on kiinni enemmänkin henkilön omista intresseistä, motivaatiosta ja kapasiteetista. Tutkintomme antaa hyvät valmiudet yrittää löytää itselleen mieluinen työpaikka elintarvikealalta.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
Meidän palkkaluokkamme on ollut tehtävistä riippuen vastavalmistuneilla 12 000—20 000 markan (2018—3364 €) välissä.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Ulkomailla työskentely tai opiskelu eivät kuullosta yhtään mahdottomalta idealta, jos vain aihe on oikea. Ulkomailla opiskelu ja työskentely antavat uutta perspektiiviä omaan toimintaan.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Parhaat eväät Viikki voi antaa opiskelijalle siinä, että opiskelija oppii hahmottamaan ”suuren kuvan”. Tämä on varmasti meillä helpompaa siksi, että tutkintomme koostuu monesta osa-alueesta, jotka nivoutuvat lopulta yhteen. Jonkun mielestä sama asia voi olla tutkintomme heikkous, itse kuitenkin pidän siitä.

Ville Karkiainen, viljateknologia

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Ville Karkiainen, 24, Helsingin yliopisto, viljateknologia.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
”Olemme, mitä syömme”! Ruoka, sen alkuperä ja valmistusprosessi kiinnostivat.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Elintarviketieteiden maisteri (ETM). Pidän ihmisten kanssa toimimisesta. Toivoisin sijoittuvani elintarvike- ja viljateknologian tietämystäni hyödyntävän yrityksen palvelukseen, tuotekehitykseen, hallintoon tai markkinointiin. Toisaalta olen ollut opiskelijajärjestötoiminnassa tiiviisti mukana opintojeni alusta lähtien, joten näkisin mielelläni itseni työskentelemässä myös järjestötehtävissä.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Viljateknologiaa, elintarviketeknologiaa, elintarvikekemiaa, elintarvikemikrobiologiaa, ravitsemustiedettä, elintarvike-ekonomiaa ja markkinointia.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Kahvipaahtimossa ja maustetehtaassa. Kokemusta on kertynyt myös ravintolatyöstä.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Koulutukseni antaa laaja-alaiset valmiudet toimia elintarvikesektorin eri alueilla tai vaikkapa ihan toisella alalla. Muuan valmistunut maitoteknologi ryhtyi ensitöikseen pankinjohtajaksi!

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Maisteritason tutkinto antaa hienot etenemismahdollisuudet yritysten ylimpään johtoon asti. Asia riippuu paljon myös henkilökohtaisista ominaisuuksista.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
Vastavalmistuneelle keskimäärin 2500 €/kk.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Haluaisin sekä opiskella että työskennellä ulkomailla. Tällaiset kokemukset ovat aina opettavaisia ja muutenkin hienoja. Kiinnostavia maitahan on vaikka millä mitalla!

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Opiskelun ja koulutusohjelmani käytännönläheisyys on mielestäni sen parasta antia. Puutteita ei ainakaan heti tule mieleen.

Liisa Voutila, lihateknologia

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Liisa Voutila, 25, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, elintarviketeknologia, suuntautumisvaihtoehto lihateknologia.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Tekniikan, ihmislääketieteen, kaupallisen alan ja luonnontieteiden opiskelu ei tuntunut sopivalta.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Valmistun elintarviketieteiden maisteriksi (ETM) ja tähtään raa’an lihan jalostustehtäviin lihateollisuuteen (esim. tuotekehitys).

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Kemian ja fysiikan perusteet (vain vähän enemmän kuin lukion pitkät kemia ja fysiikka), bioprosessitekniikan perusteet, yleisen mikrobiologian perusteet, tietokoneavusteisen laskennan perusteet, differentiaalimatematiikan perusteet, biokemian perusteet ja syventävinä opintoina lihan kemia, mikrobiologia ja teknologia sekä teoriassa että käytännössä.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Pienimuotoisessa makkaratehtaassa makkaroiden valmistustehtävissä, suurten lihatalojen makkarantuotannossa ja teurastamolinjan loppupäässä.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Mm. lihajalosteiden omatoimiseen valmistukseen esim. omassa yrityksessä, tuotekehitystehtäviin suuremmissa lihataloissa ja tutkimustyöhön yliopistolla.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Hyvät.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
Hyvä.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
En ole nähnyt vielä tarpeelliseksi.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Vapaus omatoimisuuteen syventävien opintojen aikana. Suunnittelu- ja harkintakyky paranee. Ehkä koulutukseen olisi hyvä lisätä pakolliseksi muutama markkinointiaiheinen kurssi. Muuten koulutus on hyvin poikkitieteellinen ja viimeistään graduvaiheessa opiskelija tiedostaa sen, että melkein kaikkeen löytyy vastaus. Täällä opitaan tehokkaasti etsimään vastauksia, ja aina kannattaa kysyä: tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Mika Toivanen, bioprosessitekniikka

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Mika Toivanen, 23, Teknillinen Korkeakoulu, Kemian Tekniikan osasto, pääaineena bioprosessitekniikka.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Oikeastaan valitsin biotieteet. Kylkiäisenä tuli monen muun asian ohella myös elintarvikeala.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Diplomi-insinööri. Minua kiinnostavat tutkimuksen, suunnittelun ja hallinnon tehtävät.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Yleisten kemian, biokemian ja mikrobiologian kurssien lisäksi bioprosessitekniikan opiskelija opiskelee mm. entsyymitekniikkaa, kasvatustekniikoita (fermentointi), erotusprosesseja sekä bio- ja elintarviketeollisuuden prosessisuunnittelua. Aineita opiskellaan teollisuusmittakaavan prosesseja silmällä pitäen.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Oikeastaan vasta tänä kesänä bioprosessitekniikan laboratoriossa tutkimusapulaisena. Työ on keskittynyt lähinnä entsyymien karakterisointiin.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Diplomi-insinöörit sijoittuvat varsin monenlaisiin tehtäviin. Pääasiassa tutkimukseen, laadunvalvontaan, markkinointiin ja hallintoon.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Käsittääkseni hyvät.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
Vaikea sanoa. Kemian diplomi-insinöörien alkupalkka on Tekniikan Akateemisten liiton tilastojen mukaan noin 2300 euroa kuukaudessa.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Jos sopiva tilaisuus sattuu kohdalle, niin ilman muuta. Todennäköisiä kohteita ovat Keski-Eurooppa ja Englanti, koska siellä on paljon bioteknologian yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Myös lyhyt välimatka on näiden kohteiden etu mm. Yhdysvaltoihin verrattuna.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Tekemällä oppii. Ehdottomasti eniten ahaa-elämyksiä saa laboratoriotyökursseilla, työharjoittelupaikoissa, kesätöissä ja varmasti myös diplomityötä tehdessä. Toki vahva teoreettinen pohja on myös tärkeä. Koulutuksen ehkä isoin ongelma on DI-tutkintojen kapea-alaisuus; pää- ja sivuaine(et) ovat usein samalta osastolta. Opiskelijoita ei rohkaista riittävästi ottamaan sivuaineita muilta osastoilta tai muista yliopistoista, mihin ainakin TKK:lla olisi kuitenkin hyvät mahdollisuudet. Poikkitieteellisyys on etu työmarkkinoilla, koska sillä saa itsensä erottumaan massasta. Työelämässä on hyötyä, jos osaa nähdä asiat useammalta kuin yhdeltä kantilta.

Eevariitta Kunnari, Skandinavian panimomestarikoulu

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Eevariitta Kunnari, 39, Skandinavian panimomestarikoulu, Kööpenhamina.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Elintarvikeala kiinnosti jo lukion jälkeen, jolloin opiskelin elintarviketekniikkaa Seinäjoella.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Panimomestari

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Opiskelu koostuu kuudesta erillisestä modulista, jotka käsittelevät mm. mallastusta, vierteenkeittoa, käymistä, pullotusta ja virvoitusjuomia.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Olen työskennellyt noin 12 vuotta panimossa, joista 11 vuotta kellarimestarina.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Erilaisiin työtehtäviin panimossa.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Koulutus antaa valmiuksia panimossa työskentelyyn, ei niinkään muussa elintarviketeollisuudessa.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
Minulla ei ole kokemusta muista teollisuudenaloista, mutta luulisin, että ihan kilpailukykyinen.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Suoritan opintojani Kööpenhaminassa, ei muita suunnitelmia ulkomailla oleskeluun.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Opiskelu on antanut lisätietoa käytännön töihini, ja sitä toivon sen tekeväni myös jatkossa.

Arttu Heinonen, Elintarvikekemia

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Arttu Heinonen, Turun yliopisto, Biokemian koulutusohjelma, elintarvikekemian linja.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Olen aikaisemmalta koulutukseltani iktyonomi (kalatalousalan tutkinto). Elintarvikekemian linjan kalateknologian suuntautumisvaihtoehto tarjosi luontevan jatkokoulutusmahdollisuuden. Kiinnostuin kuitenkin enemmän elintarvikealasta yleisesti. Siksi en ole opiskellut kalateknologiaa, vaan olen noudattanut elintarvikekemian linjan opinto-ohjelmaa.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Biokemian koulutusohjelmasta valmistutaan filosofian maisteriksi. Tällä hetkellä olen kiinnostunut mm. tuotekehityksestä ja tutkimustyöstä.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Kemiaa, biokemiaa, elintarvikekemiaa ja niihin läheisesti liittyviä oppiaineita. Sivuaineopintoina on mahdollisuus opiskella mm. biologian laitoksen tai kauppakorkeakoulun kursseja.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Joskus nuorempana olin kesätöissä mehutehtaalla, mutta yliopisto-opiskelujeni aikana olen työskennellyt kalatautitutkimuksiin liittyvän analytiikan parissa. Analyysimenetelmät olivat osittain samanlaisia kuin elintarvikekemiassakin.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Koulutus antaa valmiudet monenlaisiin työtehtäviin, kuten laboratorioiden esimiestehtäviin, viranomaistehtäviin, tutkimustyöhön ja tuotekehitystyöhön. Jotkut elintarvikekemian linjalta valmistuneet työskentelevät mm. biotekniikan alalla. Biokemian koulutusohjelman opiskelijat opiskelevat myös kemiaa ja biokemiaa, joten koulutuspohja on melko laaja.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Koulutus antaa hyvät valmiudet erilaisiin työtehtäviin elintarvikealalla, ja uskoakseni etenemismahdollisuudet ovat hyvät. Aina on mahdollista oma-aloitteisesti kehittää osaamistaan eri osa-alueilla.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
En ole seurannut elintarvikealan palkkatasoa, mutta tavoitteeni palkan suhteen tulee olemaan korkealla!

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
En.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Opinnot sisältävät paljon käytännön harjoitustöitä teoreettisen opiskelun ohella. Esimerkiksi analyysimenetelmien ymmärtäminen ja osaaminen edellyttävät paljon käytännön kokemusta. Yleisesti elintarvikeala on laaja. Koulutuksessa on pakko asettaa pääpaino tietyille asioille, ja silloin jotkut muut osa-alueet jäävät vähemmälle huomiolle. Uskoakseni työelämään siirryttyäni joudun opiskelemaan hyvin paljon uusia asioita, ja siihen opinnot yliopistolla antavat hyvät valmiudet.

Senja Kyllönen, kliininen ravitsemustiede

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Senja Kyllönen, 24. Opiskelen Kuopion yliopistossa kliinistä ravitsemustiedettä.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Lukion jälkeen halusin yliopistoon ja opiskelemaan jotain lääketieteellistä, mutta lääkärin ura ei kiinnostanut siihen liittyvän suuren vastuun vuoksi. Sattumalta tutustuin ravitsemustieteen koulutusohjelmaan, ja tunsin sen heti omakseni.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Valmistuttuani olen terveystieteiden maisteri ja saan laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyden. Tällä hetkellä olen kiinnostunut hyvin monenlaisista ammattivaihtoehdoista. Jonkinlainen järjestötoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomen ravitsemushoidon tilaan kiinnostaisivat, kuten myös jatkotutkinnonkin tekeminen: tohtoriksi väitteleminen.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Koulutuksemme on hyvin monipuolista. Perusopintoihin kuuluu mm. käytännön ruoanvalmistusta, elintarvikeoppia, psykologiaa, kemiaa, mikrobiologiaa, anatomiaa ja fysiologiaa. Syventävissä opinnoissa keskitytään ravitsemusterapiaan eli erilaisten sairauksien hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn ravitsemuksen keinoin.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Olen ollut maitolähettiläänä Maito ja Terveys ry:n Vahvaksi päältä ja sisältä -kampanjassa ja tehnyt töitä Pohjois-Savon Sydänpiirille kertomalla sydänystävällisestä ruokavaliosta erilaisille ryhmille. Valion maitolaboratoriossa tutkin maidon kemiallista ja mikrobiologista laatua ja Kuopion ympäristöterveyslaboratoriossa erilaisten elintarvikkeiden mikrobiologista laatua. Tänä keväänä osallistuin Kansanterveyslaitoksen tekemään valtakunnalliseen tutkimukseen Finriski 2002, jossa tehtävänäni oli haastatella tutkimushenkilöiden ruoankäyttöä edelliseltä kahdelta päivältä.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Koulutuksemme monipuolisuuden ansiosta hyvin monenlaisiin. Meiltä valmistuneet saavat ravitsemusterapeutin oikeuden, jolloin he voivat tehdä potilaiden ohjaustyötä sairaaloissa, terveyskeskuksissa tai kuntoutuslaitoksissa. Lisäksi meiltä valmistuneita toimii mm. urheiluseuroissa, elintarviketeollisuudessa ravitsemusasiantuntijoina tai asiakaspalvelussa, lääketeollisuudessa, toimittajina, järjestöissä, opettajina, tutkijoina ja kaikkialla, missä ravitsemusasiantuntijoita tarvitaan!

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Riippuu paljon siitä, millaiselle työkentälle haluaa. Ravitsemusterapeutin työssä pienemmät kuin esimerkiksi teollisuuden piirissä.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
Tällä hetkellä liittomme (Agronomiliitto) suosituspalkka vastavalmistuneelle on 2460 euroa/kk yksityisillä työnantajilla.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Ulkomaille lähtö kyllä kiinnostaisi, sillä haluaisin parantaa kielitaitoani ja nähdä alani uusia tuulia myös muualta päin maailmaa. Tällä hetkellä kiinnostaa enemmän ulkomaille lähteminen opiskelijana kuin työntekijänä.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Parasta antia on käytännönläheisyys. Opettelemme, kuinka keliakiaa sairastava voi valmistaa lihapullat ilman korppujauhoja ja kuinka saadaan tehtyä täytekakku vilja- ja kananmuna-allergiselle lapselle. Kohtaamme paljon potilaita jo opiskeluaikana. Opintoihimme kuuluu yhteensä puoli vuotta työharjoittelua neljässä erilaisessa paikassa. Koulutuksemme puutteena on sen koulumaisuus. Meillä on valmiit lukujärjestykset ja paljon läsnäoloa vaativia harjoituksia.

Jenni Määttä, koti- ja laitostalousteknologia

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Jenni Määttä, 22. Opiskelen Viikissä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa koti- ja laitostalousteknologiaa.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Rehellisesti sanottuna sattumalta: ovet eivät auenneet sinne, minne alunperin halusin. Ala on kuitenkin aina kiinnostunut, ja Viikkiin jäin. Työllisyysnäkymät ovat hyvät.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri (MMM). Tulevaisuuden haaveet sijoittuvat koulutus- ja neuvontapuolelle.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Perustieteinä, kemia, fysiikka ja mikrobiologia, joita en ole ennen lukenutkaan. Muita aihekokonaisuuksia, kuten työtiede, hygienia, laatujärjestelmät ja teknologiset aineet.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Siivoustehtävissä elintarviketehtaissa, ammattikeittiöllä ruokapalvelutyöntekijänä ja harjoittelussa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa (EELA) riskinarviointiosastolla.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Esimerkiksi tutkimus-, koulutus-, neuvonta-, johto- ja tuotekehitystehtäviin aloina keittiöt, siivous ja elintarviketehtaat: sinne missä tarvitaan hygieniaosaamista.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Yliopisto tarjoaa koulutuksen puitteissa mahdollisuudet tohtorinväitökseen asti.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
??

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Haluaisin lähteä opiskelijavaihtoon esimerkiksi Saksaan saamaan uusia kokemuksia ja parantamaan kielitaitoa.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Koulutuksemme on erittäin laaja-alaista. Se antaa valmiudet moniin eri tehtäviin. Opiskelu on ollut huomattavasti käytännönläheisempää, kuin mitä odotin.

Anne-Mari Korri, työharjoittelu Sveitsissä

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Anne-Mari Korri, 38, Kuopion yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta pääaineena ravitsemustiede.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Olen kiinnostunut ravinnon vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja siitä, miten voin ravitsemuksellisin keinoin hoitaa asiakkaita/potilaita.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Terveystieteiden maisteri. Haluaisin työskennellä ravitsemusterapeuttina tai ravitsemuksen asiantuntijana ennalta ehkäisevässä ja terveyttä edistävässä työssä.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Opiskeluuni sisältyy yleis-, pääaine- ja sivuaineopintoja, käytännön harjoittelua sekä pro gradu -tutkielma. Yleisaineisiin kuuluvat mm. tietotekniikan perusteet, tilastollinen tietojenkäsittely, kieli- ja viestintäopintoja. Pääaineisiin kuuluvat ravitsemus- ja elintarviketieteen sekä ravitsemusterapian opintoja, mm. ravintofysiologia, elintarvikeoppi, ravitsemusterapia. Sivuaineopintoihin kuuluvat mm. anatomia, fysiologia, mikrobiologia, terveyskasvatus ja psykologia. Käytännön harjoittelua sisältyy opintoihini seuraavasti: 4 vk sairaalan ravintokeskuksessa, 6 vk terveyskeskuksessa, 6 vk sairaalassa ravitsemusterapeutin ohjauksessa ja 8 vk vapaavalintaisessa opintoja tukevassa paikassa.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Lukioaikana työskentelin viikonloppuisin ja koulun loma-aikoina pienessä elintarvikekaupassa.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Koulutukseni antaa valmiudet työskennellä ravitsemusterapeuttina tai ravitsemuksen asiantuntijana terveyskeskuksissa, sairaaloissa, tutkimuslaitoksissa, erilaisten järjestöjen palveluksissa, lääke- tai
elintarviketeollisuudessa. Terveystieteen maisteri voi jatkaa opiskelua lisensiaatiksi tai tohtoriksi.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Etenemismahdollisuudet riippuvat työpaikasta. Eteneminen esimiestehtäviin saakka on mahdollista.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
En tiedä aivan tarkalleen. Luulisin alkupalkan olevan 2000—2500 euron välillä.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Olen parhaillaan työharjoittelussa Sveitsissä tutustumassa syömishäiriöisten ja lihavien lasten hoitoon. Vastaavaa työharjoittelua ei ole mahdollista suorittaa Suomessa.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Mielestäni on hyvä, että opintoihimme kuuluu erilaisia käytännön harjoittelujaksoja. Harjoittelun avulla yliopistolla saatuja teoriatietoja on mahdollista soveltaa käytäntöön jo opiskelijana.

Sanna Hovirinta, elintarvikekemia

1) Nimi, ikä, opiskelupaikka ja -ala?
Sanna Hovirinta, 26, Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos, pääaine elintarvikekemia.

2) Miksi valitsit elintarvikealan opinnot?
Olen ajautunut elintarvikekemian opiskelijaksi sattumalta. Jo koulussa tiesin haluavani opiskella jotakin luonnontieteisiin liittyvää. Päädyin ensin Kuopion yliopistoon opiskelemaan ympäristötiedettä, mutta koska se ei vastannut odotuksiani päätin hakea Turkuun opiskelemaan biologiaa. Pääsykoekirja ”Geeni” sai minut kiinnostumaan biokemiasta. Biokemian koulutusohjelman sisällä voi valita biokemian, elintarvikekemian tai biotekniikan linjan. Ensimmäisen vuoden jälkeen valitsin elintarvikekemian, koska se tuntui näistä vaihtoehdoista käytännönläheisimmältä ja kiinnostavimmalta. En ole katunut valintaani.

3) Mikä on tuleva oppiarvosi ja millaisiin tehtäviin tähtäät?
Tuleva oppiarvoni on filosofian maisteri. Tulevista työtehtävistä on vaikea sanoa tässä vaiheessa mitään. Minua kiinnostaa kansainvälisyys. Voisin työskennellä jossakin suomalaisessa yrityksessä kansainvälisissä tehtävissä tai ulkomailla ulkomaisessa yrityksessä. Tutkijan työkään ei ole poissuljettu.

4) Mitä opiskelusi sisältää käytännössä: mitä oppiaineita opiskelet?
Olen opiskellut elintarvikekemiaa, biokemiaa, mikrobiologiaa, kemiaa (orgaaninen ja analyyttinen kemia) ja hiukan tilastotiedettä ja liiketaloustiedettä. Lisäksi olen tehnyt ympäristötieteen ja valtio-opin opintoja.

5) Millaisissa elintarvikealan tehtävissä olet jo työskennellyt?
Olen ollut kolmena kesänä laboranttina Raisio Yhtymässä. Tehtäviini on kuulunut lähinnä laadunvarmistusnäytteiden analysointia raffinointilaitoksella.

6) Millaisiin työtehtäviin koulutuksesi antaa valmiudet?
Esimerkiksi asiantuntija-, tutkimus- tai opetustehtäviin teollisuuteen tai julkiselle sektorille.

7) Millaiset etenemismahdollisuudet sinulla on elintarvikealalla?
Etenemismahdollisuudet riippuvat henkilökohtaisista ominaisuuksista ja siitä, millaisiin työtehtäviin sattuu pääsemään valmistumisen jälkeen.

8) Millainen palkkataso on elintarvikealan työtehtävissä, joihin tähtäät?
Luulisin palkkatason olevan kohtuullinen.

9) Aiotko opiskella ja/tai tehdä töitä ulkomailla ja jos niin missä ja miksi?
Aion mahdollisesti tehdä töitä ulkomailla. Minua kiinnostaisi työ kansainvälisessä yrityksessä. Tällä hetkellä ajatuksissa on hakea valmistumisen jälkeen töitä Italiasta.

10) Mikä opiskelussa on antanut parhaat eväät työelämää varten, ja onko koulutuksessa mielestäsi puutteita?
Ehkä parhaat eväät on antanut koulutuksen monipuolisuus. Toisaalta siinä piilee myös koulutukseni isoin miinus. Alussa ei oikein tiennyt, mihin tähtää ja mitä olisi järkevää opiskella. Nyt kun olisi aika valmistua, huomaa, ettei välttämättä ole aina tehnyt järkeviä valintoja, vaan on opiskellut sellaisia aineita tai kursseja, jotka olisi voinut jättää väliinkin. Toisaalta ajan puutteen vuoksi monia kiinnostavia tai tarpeellisen tuntuisia kursseja on jäänyt tekemättä.