16 Tiedonhallinnalla parempiin tuloksiin

Hyvin koulutettu henkilöstö pystyy käyttämään ja ohjaamaan prosesseja tehokkaasti reaaliaikaisen tiedon avulla, kun tietoa on kerätty, jalostettu ja varastoitu systemaattisesti. Vain suurimmissa suomalaisissa elintarvikealan yrityksissä hyödynnetään tietoa kohtalaisen tehokkaasti.

Toisaalta on suuriakin elintarvikealan yrityksiä, joissa tietojen hyödyntäminen laajemmin on vaikeaa, koska niitä käsitellään edelleen paljolti manuaalisesti. Jatkokehitys vanhan tekniikan pohjalle toteutettuna on usein kannattamatonta. Järjestelmät palvelevat kuitenkin tämän päivän tuotannon tarpeita kohtalaisesti.
Tuotannon jäljitettävyydessä päästään nykyisin pääsääntöisesti yhden vuorokauden tarkkuuteen. Vaikka erätietoja rekisteröidään tuotannossa, rekisteröity erätieto voidaan harvoin yksiselitteisesti tunnistaa prosessin myöhemmässä vaiheessa.
Tuotantoerää pienempiä osajoukkoja ei pystytä useinkaan jäljittämään. Manuaalisesti kerättävällä omavalvontatiedolla katetaan viranomaisten vaatimat minimitarpeet, kuten lämpötila- ja puhtaustiedot.
Elintarviketeollisuudessa panostetaan nyt tarjontaketjun tehostamiseen, tilaamiseen ja tuotteiden toimittamiseen liittyviin järjestelmiin. Tehokas toimituskyky edellyttää reaaliaikaista tuotetiedon ja varastotilanteen hallintaa.

Tiedonhallintaa pakko kehittää

Kaupassa tekninen kehitys on johtanut siihen, että yhä pienemmästä tilasta myydään yhä useampia tuotteita. Hyllyssä tuotteita pidetään vain menekin mukaisesti. Kun tilaaminen on automatisoitunut ja täydennysprosessi tehostunut, täydennystiheys nopeutuu ja tilauskoko pienenee. Tämä luo tarpeen parantaa kustannustehokkuutta ja toimituskykyä koko elintarvikeketjussa.
Tuotteiden laadun, alkuperätiedon ja jäljitettävyyden vaatimusten kasvu on tuonut merkittävän haasteen koko elintarvikeklusterin toimitusketjun yhteistyölle. Ulkomaisten ketjujen brandit uhkaavat tunnettujen kotimaisten brandien asemaa Suomen markkinoilla.
Elintarvikkeiden vaara- ja takaisinvetotilanteet sekä julkinen keskustelu kasvattavat kuluttajan tietoisuutta ruokariskeistä ja lisäävät kiinnostusta ruoan alkuperään, laatuun ja turvallisuuteen. Tarve kansalliselle elintarviketalouden laatutietojärjestelmän kehittämiselle kasvaa koko ajan.
Tuotetietopankki on merkittävä turvallisuutta ja asiakaspalvelua parantava hanke: ostaminen helpottuu. Kun tuotetiedot hallitaan täysin reaaliajassa ja nykyistä paremmin, luotettavuus paranee. Esimerkiksi keliaakikko saa tietää itselleen sopivat tuotteet varmemmin.
Kuluttajien mielikuvissa ruoan puhtaus ja laadukkuus liitetään kotimaisuuteen hyvin vahvasti. Kotimaisuus ja läheisyys ovat kilpailuetu kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, mutta vain niin kauan, kuin turvallisuus on tosiasia.

Pk-yritykset hyötyvät uudesta teknologiasta

Pienille ja keskisuurille elintarvikkeiden valmistajille laatu, puhtaus ja turvallisuus ovat keskeinen perusta menestykselle ja kasvulle. Nämä yritykset hyötyvät paremmasta informaatioteknologiasta kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamisen ansiosta, ja se ylipäänsä mahdollistaa kasvun.
Automaattiset tilausjärjestelmät, toiminnan suunnittelun ja ennustamisen järjestelmät, varastohallintajärjestelmät sekä tuotantoketjun seurantajärjestelmät laatu- ja jäljitettävyystietoineen parantaisivat tuottavuutta ja riskien hallintaa.
Ratkaisuja voitaisiin toteuttaa myös ASP-palveluina (Application Service Provider). Asiakaslähtöinen toimintamalli tarjontaketjun hallintaan (ECR, Efficient Customer Response) toisi apua tilaus- ja toimitusketjun tehostamiseen. Tuotteiden laadun varmistaminen hallitun reseptiikan ja tuotannon vakioinnin välinein toisi merkittäviä hyötyjä.

Tietojärjestelmillä tehoa tuotantoprosessiin

Laajojenkin tietomäärien kerääminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja virheitä eliminoiden. Tiedonkeruulaitteiden, kuten radiopäätteiden, vaakojen ja mittalaitteiden liittäminen toiminnanohjausohjelmistoihin mahdollistaa tietojen tehokkaan keräämisen.
Viivakoodin avulla rekisteröidään valmistus- ja keräilytiedot, hävikkitiedot ja yksiselitteiset erätiedot vaivattomasti. Myös erilaisten antureiden ja logiikkapiirien avulla toteutettu täysin automatisoitu ohjaus lisää tuotannon tehokkuutta ja varmistaa laatua.
Pakkausteknologioiden kehittyminen sekä saattomuistitekniikan ja mikrosirujen käyttö saattavat korvata viivakoodit tuotetunnisteina. Tunnisteiden lukuetäisyys voi vaihdella viivakoodien muutamasta sentistä jopa sataan metriin uuden Bluetooth -tekniikan ansiosta.
Tuotannossa mm. reseptipunnitukset ja ajantasaiset työohjeet varmistavat laadun toteutumisen tuotantolinjalla. Tehokkaampi tiedonkäsittely ja päätöksenteko voidaan saavuttaa analysoimalla, simuloimalla ja optimoimalla tuotantolinjoilta kerättyä tietoa.
Kustannus- ja laatutietoisuutta voidaan kehittää näillä välineillä iteratiivisen, kehittyvän oppimismallin avulla. Tiedon jalostamisen mahdollisuudet yksittäisen tiedon hyödyntämisestä paranevat. Tietoa pitää osata hallita ja käyttää prosessin ennakointiin ja kokonaisohjaukseen. Tiedonsiirtotekniikat osapuolten välillä kehittyvät luotettaviksi ja varmoiksi, ja tiedonsiirtokustannukset laskevat edelleen.

Dokumentoinnin vaatimukset kasvussa

Lisää vaatimuksia tuotteen alkuperän selvittämiseksi ja jäljitettävyyden parantamiseksi on tulossa EU:sta, mm. GM-elintarvike- ja -rehudirektiivin kautta ehkä jo lähimmän vuoden sisällä. Tarve dokumentoida raaka-aineiden ja tuotteiden laatutiedot kasvaa. Esimerkiksi GMO-hyväksytyt raaka-aineet rekisteröidään tietojärjestelmiin.
Tarve kommunikoida viranomaisten ja elintarvikeklusterin toimijoiden kesken lisääntyy samasta syystä huomattavasti. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan tehostaa merkittävästi ohjelmistotekniikalla.
Tuotteiden säilyvyysaikoja voitaneen pidentää sähköisesti kerätyn omavalvontatiedon avulla. Kehittynyt ohjelmistotekniikka lisää tuotteiden laatua parantavien menetelmien kustannustehokkuutta, esimerkiksi HACCP -menetelmää (Hazard Analysis — Critical Control Point) tukevat ohjelmistoratkaisut.

Uuden teknologian käyttöönoton esteitä

Tällä hetkellä tuotantoteknologian osaamistaso on Suomessa alhainen, mikä johtunee ainakin osin siitä, että kotimainen laitekehitys ja -valmistus on vähäistä (1). Tietoliikennemaksut ja tietotekniikan käyttöönottokustannukset ovat Suomessa edelleen korkeat, ja järjestelmien integrointiin liittyy paljon pelkoja ja haasteita.
Uuden tietotekniikan käyttöönotto vaatii usein koko toimintamallin muuttamista, koska hankittava ohjelmisto tukee aivan toisenlaista toimintamallia kuin yrityksen nykyinen malli. Suomen elintarviketuotannossa volyymit ovat myös varsin pieniä ja tuotanto erikoistunutta.

Risto Nyman
Aluepäällikkö
Sysforte Systems Oy
Tampere
risto.nyman (at) sysforte.fi
www.sysforte.fi

1) Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi, teknologiakatsaus 131/2002 Tekes ******************

Sysforte Systems mukana kehittämishankkeissa

Sysforte Systems Oy on osallistunut Suomen kansallisen elintarviketalouden laatutietojärjestelmän kehittämistyöhön toteuttamalla Maa- ja Metsätalousministeriön toimeksiannosta ELATI-järjestelmän teknisen asiantuntijaselvityksen keväällä 2002.
Elintarviketeollisuusliitto ja Tekes kartoittivat avainalueita, joihin elintarvikealan tutkimusta ja teknologiakehitystä kannattaa suunnata. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimusjärjestelmän arviointi -hankkeen loppuraportti julkistettiin 11.9.
Sysforte osallistui hankkeen kahteen työpajaan: Puhtaus- ja turvallisuus sekä Tiedonhallinnalla tehokkuutta läpi arvoketjun.