16 Maakuntien Parhaat -merkki pienyritysten markkinointiapuna

Maakuntien Parhaat -merkki auttaa pieniä yrityksiä markkinointityössä.
— Hyvää Suomesta on alkuperämerkki, Maakuntien Parhaat laatumerkki. Olemme pienyritysten asialla. Eniten merkistä saavat irti uudet yritykset, mutta kukin yritys hyödyntää sitä itse omalla tavallaan, kehityspäällikkö Sirkka Uski Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta kertoo.

Parikymmentä vuotta ravitsemus- ja elintarvikeasiantuntijana työskennellyt Sirkka Uski on hoitanut Maakuntien Parhaat -hanketta elokuusta 1992 lähtien. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankerahoitus päättyi maaliskuussa 2001. Maaseutukeskusten Liitto ylläpitää ja kehittää merkkiä hankevaiheen jälkeenkin.
Sirkka Uski sanoo, että monilla merkin saaneilla yrityksillä on hallussa maakunnalliset markkinat ja moni on saanut tuotteitaan valtakunnalliseenkin jakeluun.
— Vientiäkin harrastavia yrityksiä on, mutta harva pienyritys on niin pitkällä, että kansainvälistymistä kannattaa edes ajatella. Useimpien merkin saaneiden yritysten liikevaihto oli niiden oman ilmoituksen mukaan alle 100 000 markkaa vuonna 2001, Uski täsmentää.
Hänen mielestään yrittäjien pitäisi koko ajan kehittää uudentyyppisiä tuotteita ja käydä urkkimassa kansainvälisillä messuilla tuoteuutuuksia.
— Esimerkiksi viinitiloilla voisi tuottaa myös etikoita. Tervetullut uutuus ovat Viinitila Leppämäen viinimarinoidut siitakesienet. Kasvijalostepuolella voisi kehittää myös metsäsienisäilykkeitä, kasvispateita ravintoloihin ja valmissalaatteja ruokakauppoihin. Lihajalosteita voisi maustaa enemmän yrteillä suolan sijasta. Hilloja, hyytelöitä ja mehuja alkaa olla liikaa, Uski arvioi.

Seuraava askel sertifiointi

Hän tähdentää, että pienyritysten pitää kiinnittää huomiota sekä toiminnan että tuotteen laatuun.
— Aukoton dokumentointi on elintärkeää, koska sillä pystyy vakuuttamaan myös kaupan. Seuraava askel laatujärjestelmässä on sertifiointi. Jotkut Maakuntien Parhaat -merkin saaneet ovat jo hakeneet ISO 9002 -sertifioinnin, kuten Benjamin lihatori, joka voitti Suomen paras lihaosasto 2001 -kilpailun pienten myymälöiden sarjan. Lisäksi varsinkin matkailupuolella korostuvat ympäristö- ja turvallisuusasiat, Uski tiivistää.
Hän arvioi, että nautojen BSE -tapaukset antavat pontta kasvissyönnille. Etenkin nuoret naiset siirtyvät kasvisruokaan.
— Kasvisruoan ja luomun kysyntä kasvaa, mutta naudanlihaa ja maitoakin vielä käytetään. Yksi valtti elintarvikepuolella voisi olla luomu, mutta se tuo paineita hintaan.

Elintarvikeraaka-aineet täysin kotimaisia

Yhtenä Maakuntien Parhaat -merkin myöntämisperusteena on, että elintarvikeyritysten pääraaka-aine (liha, kala, vilja, kasvikset ja marjat) on täysin kotimaista. Valtakunnalliset asiantuntijaraadit arvioivat lopputuotteen aistinvaraiset ja/tai esteettiset ominaisuudet sekä pakkausmerkinnät.
Tarkastelun kohteena on myös yrityksen toiminnan laatu. Maakuntien Parhaat -laatujärjestelmä pohjautuu kansainväliseen ISO 9001 -standardiin.
Laatujärjestelmä kattaa yrityksen markkinoinnin, tuotekehityksen ja tuotannon. Elintarvike- ja ruokapalveluyritykset laativat lakisääteisen omavalvontasuunnitelman. Maaseutukeskusten laatuneuvojat käyvät yrityksissä tarkistamassa laatujärjestelmän toimivuuden vähintään joka kolmas vuosi.

Merkki myönnetty 337 pienyritykselle

Maakuntien Parhaat -merkki on aktiivisessa käytössä 240 pienyrittäjällä, joista 121 on elintarvikeyrittäjiä. Moni elintarvikeyrittäjä tarjoaa myös pito- ja matkailupalveluja. Ensimmäiset merkit myönnettiin toukokuussa 1993. Tähän mennessä merkin käyttöoikeus on myönnetty 337 pienyritykselle (tilanne 17.1.2002).
Merkin saaneista muutama on tehnyt konkurssin ja pari menettänyt merkin käyttöoikeuden. Eniten reputtaneita on käsityöpuolella joko heikon tason tai tuoteplagioinnin vuoksi. Elintarvikepuolella merkki jää saamatta useimmiten siksi, etteivät pakkausmerkinnät ole kunnossa, mutta ne voi laittaa kuntoon raadin seuraavaan arviointikokoukseen mennessä.
— Elintarvikepuolella pienyritysten kannattaisi panostaa enemmän myös pakkausten ulkonäköön, koska ulkonäkö vaikuttaa myös tuotteen imagoon, Uski toivoo.
Eniten Maakuntien Parhaat -yrityksiä on Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Yritykset löytyvät Internetistä osoitteesta www.maakuntienparhaat.fi. Merkin kotisivuilta on linkit yrittäjien omille sivuille.
Lomarenkaan kanssa on kehitteillä ulkomaalaisille ja suomalaisille markkinoitavia Maakuntien Parhaat -teemareittejä, kuten ruoka-, luomutila- ja kartanokierroksia.
Vuosittain perittävä merkin käyttöoikeusmaksu on ollut vuoden 2002 alusta alkaen sama kaikille yrityksille (170 € + alv). Maksulla yrittäjä saa merkin kotisivuille yrityksensä yhteystiedot, yhden valokuvan, tekstiä ja linkin yrityksen kotisivulle. Koulutus- ja laatujärjestelmän joka kolmas vuosi tapahtuva tarkastus ja auditointi veloitetaan erikseen.

Pirjo Huhtakangas *********************

Pienyritysten laatumerkki

Maakuntien Parhaat -merkki on pienyritysten laatumerkki, jonka käyttöoikeuden myöntää Maaseutukeskusten Liitto. Käyttöoikeutta voivat hakea elintarvikejalostajat, käsityöläiset ja maaseutumatkailuyrittäjät. Vuodesta 1993 lähtien merkin käyttöoikeus on myönnetty 337 pienyritykselle.
Merkin tuntee 41 % suomalaisista (Taloustutkimus Oy, 1999). Merkki on rekisteröity tavaramerkki, joka edellyttää hyväksyttyä laatujärjestelmää, korkeaa kotimaisuusastetta sekä tuotteiden ja palveluiden hyväksyntää asiantuntijaraadeissa. Merkki valvoo lopputuotteen, sen valmistuksen ja koko toiminnan laatua.
Saadakseen merkin, yrityksen on pitänyt toimivia vähintään vuoden. Kun vanhat, jo merkin saaneet yrittäjät tuovat markkinoille uusia tuotteita, suosituksen mukaan ne tulee lähettää valtakunnallisen asiantuntijaraadin (palvelu-, elintarvike- ja käsityöraadit) arvioitavaksi.
Merkin myöntämisperusteet:
1) Yrityksen toimiva laatujärjestelmä arvioidaan joka kolmas vuosi.
2) Tuotteen/palvelun kotimaisuusaste on vähintään 80 % työ ja raaka-aine mukaan lukien. Elintarvikkeiden ja palveluyritysten aterioiden pääraaka-aineen pitää olla täysin kotimainen.
3) Valtakunnallinen asiantuntijaraati on hyväksynyt tuotteen/palvelun.

Lisätietoja:
Sirkka Uski
Kehityspäällikkö
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
sirkka.uski (at) maaseutukeskus.fi
www.maakuntienparhaat.fi

Muut teemajutut samasta lehdestä nro 1 / 2002: