Deprecated: Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/kehittyv/vanha.kehittyvaelintarvike.fi/textpattern/lib/constants.php on line 149
: Ajankohtaista

Ajankohtaista

Vuoden 2020 teemat

perjantai 13. joulukuu 2019

1/2020
TUOTANTO, PAKKAUKSET & MATERIAALITEHOKKUUS
VALMISRUOKATEOLLISUUS

2/2020
VALMISTUS- JA LISÄAINEET & TUOTEKEHITYS

3/2020
KONEET, LAITTEET & LOGISTIIKKA
JUOMATEOLLISUUS

4/2020
ANALYTIIKKA & TUOTETURVALLISUUS
KASVISTEOLLISUUS

5/2020
DIGITALISAATIO & ROBOTIIKKA
KALATEOLLISUUS

6/2020
KOULUTUS, KONSULTOINTI & VIENTI



Vuoden 2020 tapahtumia

perjantai 13. joulukuu 2019

PacTec, FoodTec & PlastExpo
11.?12.3. Helsinki
www.messukeskus.com

Gastro
11.?13.3. Helsinki
www.messukeskus.com

Elintarvikepäivä
12.5. Helsinki
www.etl.fi/ajankohtaista/tapahtumat/elintarvikepaiva-2020html

Elintarviketeollisuus
9.?10.9. Tampere
www.elintarviketeollisuus.fi



KOULUTUKSELLA JA KOKEMUKSELLA ASIANTUNTIJAKSI

torstai 12. joulukuu 2019

Teksti: MMM Heikki Manner

Elintarvikealan ammatillinen koulutus muuttui viime vuonna. Koulutus kehittyy elintarvikealan kehitykseen verrattuna vastavirtaan. Ruuan pitää olla lähiruokaa, mutta koulutuksessa lähiopetusta vähennettiin ja loitonnettiin kauko-opetukseksi. Ennen opiskeltiin, nyt opiskelijalle tehdään henkilökohtainen HOKS, osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa yritetään etäoppia työpaikoilla ja ottaa oppia aiemmista kenties jo unohtuneista lähiopinnoista.

Joskus muinoin oli leipureita, kondiittoreita ja meijeristejä, sittemmin erilaisia jalostajia, nyt elintarvikejalostuksen ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä. Alkoholin kulutuksen alenemaa kuvannee se, että viinituotannon ammattitutkinto poistui, vaikka viiniköynnökset viihtyvät jo meilläkin. Mestari-nimike sentään vielä säilyi, vaikka virallisesti se on elintarvikealan erikoisammattitutkinto. Tutkintoja voi suorittaa myös tutkinnolta näyttävänä näyttötutkintona.
Korkeammissa kouluissa muualla Euroopassa on jo tovin käytetty kolmivaiheista Bolognan mallia (kandidaatti, maisteri, tohtori). Nyt tämä koulutus – Bolognese ? on otettu käyttöön myös meillä, mikä elintarvikealalle sopiikin erityisen hyvin.

Asiantuntijaksi voi pätevöityä kokemuksella, jolloin tulee kokemusasiantuntijaksi. Mutta siihenkin kokemusasiantuntijoiden yhdistys tarjoaa koulutusta. Toistamalla asioita riittävän kauan pätevöityy hokemusasiantuntijaksi. Näkemällä asioita erilaisessa valossa pätevöityy näkemysasiantuntijaksi. Sitä on erityisesti kokemusravintoneuvonnassa.
Monet pitkäaikaistyöttömät ovat pätevöityneet hakemusasiantuntijoiksi. Opiskeluaikaan tentissä tuntui usein siltä, kuin olisi pätevöitynyt tietämättömyysasiantuntijaksi. Tiukan ruokavalion noudattajat ovat usein sietämättömyysasiantuntijoita. Vain kotimarkkinoilla toimivissa elintarvikeyrityksissä on viemättömyysasiantuntijoita.

Koulutus tuottaa asiantuntijoita, ja heitä tarvitaan yhä enemmän. Vientikaupassa Aasian tuntijoita, lihateollisuudessa siantuntijoita, pakkausteollisuudessa rasiantuntijoita ja puhtaanapidossa liantuntijoita. Ravintoloissakin on hyvä olla lasin tuntijoita. Jotkut asiantuntijatehtävät sen sijaan ovat kadonneet. Ennen aikaan heinän teossa tarvittiin haasian tuntijoita. Nyt on taas se aika, jolloin itäisillä mailla logistisia ongelmia aikoinaan ratkaisivat aasien tuntijat.
Koulutus on ruokaketjussakin edellytys, liki kaikkiin työtehtäviin tarvitaan koulutus. Maanviljelijällä maatalouskoulutus, ruuantekijällä ruokakoulutus ja siivoojalla siivouskoulutus. Kun ennen niin vaatimattomalta kuulostaneisiin ammatteihin vaaditaan tutkinto, vaativampiin tehtäviin pääsee nyt kokemuksella, sillä työelämäprofessorilla ei tarvitse olla professorilta vaadittavaa koulutusta. On mielenkiintoista nähdä, millainen pätevyys vaaditaan ensimmäiseltä yöelämäprofessorilta.



torstai 12. joulukuu 2019

Teksti: Director Marja-Liisa Meurice, EITFood CLC North-East, Northern Countries and Poland

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EITFood-verkoston tavoitteena on kasvattaa Euroopasta maailmanlaajuinen elintarvikeinnovaatioiden ja -tuotannon keskus, tehdä ruokajärjestelmästä kestävämpi, terveellisempi, avoimempi ja luotettavampi sekä osallistaa kuluttajat muutosprosessiin. Maatalous ja elintarviketuotanto ovat ja tulevat olemaan keskeisessä roolissa ratkaisujen löytämiseksi.
Globaalit haasteet kuten väestönkasvu, aliravitsemus ja liikalihavuus koskettavat 800 miljoonaa ihmistä. Ruokahävikki ja veden ja muiden luonnonvarojen kestävyysongelma edellyttävät uusien toimintatapojen tutkimista sekä nopeaa päätöksentekoa ja toimeenpanoa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Ratkaisujen etsimiseen keskittyvä EIT Food on Euroopan avoin innovaatioverkosto, joka yhdistää yli 50 johtavaa eurooppalaista toimijaa, kasvuyritystä, yliopistoa ja tutkimuslaitosta 15 maasta. Sen toiminta käynnistyi vuonna 2018.
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) on kiinteä osa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horizon 2020 -puiteohjelmaa. EIT integroi liiketoimintaa, koulutusta ja tutkimusta, jotta Eurooppaan saadaan kestäviä, taloudellisia kasvumahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja.
Regional Innovation Schema- ohjelma (EIT RIS) kokoaa puolestaan yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaboratorioita ja sidosryhmäorganisaatioita Etelä- ja Itä-Euroopasta Euroopan laajimpaan innovaatioyhteisöön. Tänä vuonna mukana on 13 maata, jotka tuovat työhön oman alueensa ratkaisukeinoja.

EITFood on ennen kaikkea verkosto, jossa eri toimijoiden on helppo vaihtaa ajatuksia ja yhdistää ideat ja voimavarat uusien innovaatioiden synnyttämiseksi yhteisissä hankkeissa. Mukana on tällä hetkellä 56 organisaatiota. EITFood toivottaa jäsenikseen pieniä ja suuria eurooppalaisia yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, joille avoimuus on tapa toimia ja joiden osaamisalueet tukevat EITFoodin tavoitteita.
EITFoodin peruspilareita on neljä: Public Outreach Communication, New Business Creation, Education ja Innovation. New Business Creation on houkutellut 50 startupia Rising Food Stars -verkostoon, joka tukee lupaavia kasvuyrityksiä. Elintarvikealan opiskelijoiden korkeakoulutusta tuetaan yhdessä yliopisto ja yrityspartnereiden kanssa suunniteltujen ohjelmien kautta. Vuonna 2018 eri ohjelmissa oli mukana yli 16 000 opiskelijaa.
Public Outreach communication toivottaa työhön mukaan eurooppalaiset kuluttajayhteisöt ja yksittäiset kuluttajat, jotka haluavat vaikuttaa aktiivisesti tulevaisuuden maatalous- ja elintarvikesektoriin.
EITFoodin hankkeiden rahoitus on nousujohteinen. Viime vuonna summa oli 32 miljoonaa euroa ja tänä vuonna jo 50 miljoonaa euroa.

Pohjoismaat ja Puolan kattavan EITFood-verkoston CLC North-East -alueen suomalaispartnerit ovat Helsingin yliopisto, Valio ja VTT. Ne osallistuvat EITFoodin kaikkiin hankkeisiin olipa kyse kasvuyrityksistä, koulutuksesta, innovaatioista tai kuluttajaviestinnästä.
Yksi esimerkki hankkeista on Games of Foods -peli, jonka avulla saadaan lapsille, nuorille ja miksei myös aikuisille viestitettyä, miten omat päätökset vaikuttavat ruokavalintoihin ja -tapoihin. Tässä ovat mukana VTT, Helsingin yliopisto, Technion (Israel) ja University of Reading (UK).
Toinen esimerkki on Metsa?marjat maailmalle – miten ja millaisina? -hanke. Villit, puhtaat luonnonmarjamme ovat maailmalla arvostettuja ja kysyttyjä. Jalostuksen tuoma arvonnousu pita?isi kuitenkin saada ja?a?ma?a?n kotimaahan. Millaisia tuotteita maailmalle halutaan, ja miten niita? tuotetaan? Kannattaa tulla mukaan hankkimaan uusinta tietoa markkinoista, trendeista? ja teknologioista seka? innovoimaan uutta asiantuntijoiden kanssa. Tässä kansainvälisessä projektissa ovat mukana Helsingin yliopisto, VTT ja Hochenheim Saksasta.
Suomen, Tanskan, Ruotsin ja Puolan partnereilla on paljon huippuosaamista asiakaskäyttäytymisen tutkimuksessa ja ”personalized food offer” -alueella. Kestävää kehitystä tukevien pakkausratkaisujen kehittämishanke on parhaillaan työn alla. Myös alueellisen osaamisen vahvistaminen on tavoitelistan kärjessä. Tulemme varmasti kuulemaan upeista hankkeista lisää lähitulevaisuudessa.

Lisätietoja:
eitfood.eu
CLCNorthEast(at)eitfood.eu
evetsbrite.com

Kuva: EITFood CLC NE



torstai 12. joulukuu 2019

TEKSTI: vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske, työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Voiko tosiaan 150 nautaa riittää koko maapallolle? Pohdin kysymystä, kun istuin Helsingin keskustakirjastossa ja kuuntelin Suomen johtavia ilmastonmuutosasiantuntijoita kertomassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista sijoittajille. Yksi käsitellyistä aiheista oli ruuan tuotanto ja sen riittävyys kasvavalle väestömäärälle.
Asiantuntijat pyrkivät samalla myös ennustamaan tulevaa. Heidän mukaansa odotettavissa voi olla synkeä tulevaisuus esimerkiksi Suomen lähes 900 000 naudalle: globaalit lehmä-yt:t romahduttavat globaalin määrän vain 150 huippuyksilöön. Uudessa maailmassa proteiinia voidaan valmistaa teollisessa mittakaavassa ilmakehässä olevasta hiilidioksidista.
Sijoittajalle herää heti kysymyksiä. Pitääkö ennuste ottaa annettuna ja muokata sijoitussalkkua hyvissä ajoin?

Vastaus ei ole yksiselitteinen. Eri sijoittajilla on erilaisia arvoja, tavoitteita ja aikaperspektiivejä sijoituksilleen. Vastuullinen sijoittaminen sisältää monenlaisia tapoja huomioida vastuullisuutta. Yhtenäistä kaikille tavoille on ottaa sijoituksissa huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintoon liittyviä seikkoja. Näitä kutsutaan yleensä ESG-tekijöiksi (environmental, social and governance).
Samat näkökulmat ovat vastuullisen sijoittajan mielessä myös elintarvike- ja ruokateollisuutta arvioitaessa. Tuoteturvallisuus, maankäyttökysymykset, alihankintaketjut, henkilöstön viihtyvyys, eläinten oikeudet ja tuotannon päästöt ovat osa niistä olennaisista seikoista, joihin tämän päivän vastuulliset sijoittajat kiinnittävät huomiota ja vaativat tietoa näistä olennaisista vastuullisuusaiheista. Tiedon avulla he voivat ottaa ESG-tekijöitä huomioon sijoituspäätöksiä tehdessään.

Sijoittaminen on globaalia toimintaa. Kotimaistenkin yritysten taustalta löytyy hieman tutumpien suomalaisten nimien lisäksi ulkomaisia sijoittajia ja rahoittajia. Tämä asettaa vaatimuksia yhtiöiden raportoinnille ja resurssien käytölle. Kotimaisia elintarviketoimijoita verrataan kansainvälisiin toimijoihin.
Kaikilla sijoittajilla ei ole tietoa tai ymmärrystä suomalaisista käytännöistä muun muassa energiatehokkuuden, työelämäoikeuksien ja eläinten hyvinvoinnin osalta. Joskus itsestään selvyyden kertominen onkin viestin saajalle uutinen.
Viimeksi viime viikolla huomasin erehtyneeni erään pörssiyrityksen alihankintaketjun merkittävimmistä maista. Olin kuvitellut hankintaketjun olevan huomattavasti koto-Suomea kauempana. Sijoittamisen ammattilaisena minulla on mahdollisuus tutustua kyseisen yrityksen toimintaan hyvinkin läheltä! Viestinnällä on merkitystä, kun yritys haluaa kertoa sijoittajalle tarinaa omasta vastuullisuudestaan.
Palataan vielä alun esimerkkiin uusista teknologisista edistysaskeleista ja niihin sijoittamisesta. Niitä miettiessä sijoittajan on hyvä pitää mielessä, että sijoittamisen tuotto on tiiviisti sidottu sijoituskohteen riskiin. Alkuvaiheessa oleva teknologinen mullistus voi tuoda mukavan lisän sijoittajan tuottoihin. Kaikista teknologisista uudistuksista ei kuitenkaan synny seuraavaa hittituotetta.

Aikaa hittituotteen syntyyn voi myös mennä niin kauan, että sijoittaja on jo luopunut toivosta ja osakkeistaan. Yrityksen luvut, tarina ja tuote voivat olla erinomaiset, mutta sijoittajat, kuluttajat ja asiakkaat eivät näe tuotteen potentiaalia.
Ajoitus voi olla yksinkertaisesti väärä. Ja sijoittamisessa juuri ajoitus on ensiarvoisen tärkeää: milloin sijoittaa ja milloin irtautua omistuksesta. Eri sijoittajilla on aiheesta erilaisia näkemyksiä, ja siksi eri sijoittajat ovat usein mukana yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Osaa sijoittajista ei pelota nautojen määrän kehitys vielä pitkään aikaan, kun toiset ovat jo kääntäneet katseensa muualle.
Ehkäpä tulevaisuuden näkymä 150 naudasta ei ole toteutumassa pitkiin aikoihin, jos koskaan. Minä en ainakaan voi varmuudella sanoa lehmien määrästä mitään. Siitä olen kuitenkin varma, että sijoittajia on varmasti enemmän kuin yksi ja mikä tärkeintä, sijoittajat huomioivat vastuullisuusteemoja osana sijoituspäätöksiään yhä enemmän.

Ilmarinen on Suomen suurin työeläkevakuutusyhtiö, joka vastaa 1,2 miljoonan suomalaisen työeläketurvasta. Ilmarinen huolehtii 49 miljardin euron eläkevarallisuuden tuottavasta, turvaavasta ja vastuullisesta sijoittamisesta.